Ero sivun ”Gravetten kulttuuri” versioiden välillä

Tavaroita tehtiin luusta, sarvesta, nahasta ja puusta. Gravetten ihmisillä oli köysiä, <!--cordage--> koreja ja tekstiilejä. Ravinnosta oli kalaa ja pieniä eläimiä noin 50 %. Yhteiskunta oli eriytynyt, oli muita rikkaampia ja päälliköitä. Yhteiskunnallinen perusyksikkö saattoi olla heimojen yhteenliittymä, [[klaani]]. Oli venuspatsaita ja muuta siirrettävää taidetta. Luotiin taidetta: luolamaalauksia, luolakaiverruksia, kädenkuvia luolissa. Gravetten ajalta on muun muassa [[Willendorf]]in [[venuspatsas]], joka esittää lihavaa alastonta naista. Venuspatsaita on löydetty sieltä täältä Ukrainasta Tšekin kautta Etelä-Ranskaan ja Pohjois-Italiaan ulottuvalta alueelta<ref name="Champion_1984_85">Champion 1984, Prehistoric Europe, s. 85</ref>.

Varsin vähän on tietoa jääkauden loppuvaiheen paleoliittisesta kehityksestä Ukrainassa, jossa oli [[Viime jääkauden huippukauden refugio|jääkauden maksimin aikainen turvapaikka]] ihmisille ja mammuteille. Se tiedetään että hyvin etelässä [[Krimin niemimaa]]lla kasvoi ihmisasutusten määrä noin 16&nbsp;000 vuotta sitten, ja että noin 17&nbsp;000-10000–10&nbsp;000 vuotta sitten Ukrainassa oli [[Epigravetten kulttuuri]], jonka ihmiset metsästivät muun muassa mammutteja ja napakettuja. Epigravetten kulttuuri ulottui etelässä Krimille ja idässä Kaukasukselle asti. Sen jäljiltä on säilynyt muun muassa hyvin tehtyjä luuesineitä, nahkaiset, puiset jne. pehmeät esineet ovat hävinneet. Keskisen [[Dnestr]]in laakson lounaisosan jääkauden maksimin ja jääkauden loppuvaiheen luulöydöistä 80-90 on peuran ja hevosen luita. Mammutinluita on vain 15%. Ukrainan alueen lounaistasangolla kasvoi kasviruoan merkitys päätellen jauhinkivistä toisin kuin keski- ja etelätasangoilla.