Ero sivun ”Juhana II (Aragonia)” versioiden välillä

'''Juhana II''' oli [[Aragonian kruunu|Aragonian]] kuningas vuosina 1458-1479 veljensä [[Alfonso V (Aragonia)|Alfonso V:n]] jälkeen.<ref>O´Callaghan, s. 682</ref> Isänsä [[Ferdinand I (Aragonia)|Ferdinand I:n]] kruunajaisissa vuonna 1414 Juhana oli nimetty Sisilian käskynhaltijaksi.<ref>O´Callaghan, s. 545</ref>

Juhana nai vuonna 1420 Navarran kuninkaan [[Kaarle III (Navarra)|Kaarle III:n]] tyttären ja kruununperijän Blankan<ref>O´Callaghan, s. 551</ref>, ja kuningasveljen Alfonso V:n poissa ollessa Juhana ja toinen veli Henrik ajautuivat kiistaan Kastilian herruudesta. Kun Juhana oli Navarrassa juhlimassa häitään, Henrik päätti ratkaista kiistan voimakeinoin. Hän valtasi Kastilian kuninkaan Juhanan linnan ja sai tämän hetkeksi vangikseen.<ref>O´Callaghan, s. 553</ref> Aragonian infanttien{{selvennä}} ja Kastilian välisen riidan pääarkkitehti oli Alvaro de Luna, Kastilian kuninkaan neuvonantaja, joka vähitellen sai kaiken vallan haltuunsa.<ref>O´Callaghan, s. 554</ref>

Juhanasta tuli vaimonsa kruununperijän aseman kautta Navarran kuningas vuonna 1425.<ref>O´Callaghan, s. 680</ref> Alfonso V:n kuoltua Napolin peri hänen avioton poikansa Ferrante ja lopun valtakuntaa Juhana II, joka oli jo Navarran kuningas.<ref>O´Callaghan, s. 569</ref> Juhana alkoi pian suunnitella Kastilian valtausta ja siten koko niemimaan yhdistämistä oman valtansa alle. Vaikka hänellä olikin Kastiliassa tukijoita, monet katalaanit vieroksuivat häntä.<ref>O´Callaghan, s. 570</ref> Juhanan onnistui lopulta järjestää Kastilian kuninkaan Henrik III:n sisaren ja kruununperijän [[Isabella Katolilainen|Isabellan]] ja oman poikansa [[Ferdinand Katolilainen|Ferdinand II:n]] avioliitto, mikä lopulta yhdisti Espanjan.<ref>O´Callaghan, s. 574</ref>