Ero sivun ”Piikkiön rautatieasema” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aseman toiminta vuosisadan vaihteessa: Uusi lähde, joka vahvistaa että posti siirtyi asemalle hyvin pian aseman avaamisen jälkeen
Rivi 78:
{{sitaatti|Piikkiön asema on niin ikään Piikkiön kirkonkylässä. Siitä näkyy merenlahti, Kuusiston saari ja lehdon keskellä korkea muuripatsas, joka on viimeinen jäännös [[Kuusiston piispanlinna|piispain ylpeästä linnasta]].<ref name="suometar" />}}
 
Yleinen liikenne radalla alkoi marraskuun alussa 1899. Turun ja Karjaan välillä kulki molempiin suuntiin kaksi vuoroa, posti- ja sekajuna. Vuonna 1900 aloitti paikallisjuna [[Salo]]on.<ref name="nummelin" /> Piikkiön asemalle muutti vuonna 1898 [[postitoimisto|2. luokan postitoimisto]], joka oli aiemmin ollut Piikkiön kansakoululla.<ref name="mannonen"/><ref>{{Lehtiviite |Tekijä=|Otsikko=Turun - Karjan radan postitoimistot|Julkaisu=Uusi Aura no 254|Ajankohta=1.11.1899 }}</ref> [[Suomen senaatti|Senaatti]] oli jo vuonna 1866 määrännyt, että III-V luokan asemien oli korvauksetta osoitettava valtiolle sovelias huoneisto postia varten ja [[asemapäällikkö|asemapäälliköiden]] huolehdittava postiasioiden hoidosta.<ref name="mattirinne" /> Korvaukset ylimääräisestä työstä olivat pienet, eivätkä Piikkiön asemapäälliköt aina välittäneet toimenkuvasta.<ref name="mannonen" />
 
Paimion sisaraseman tavoin Piikkiön rautatieasema vajosi pehmeään maaperään pian rakentamisen jälkeen, ja rakennusta jouduttiin siksi nostamaan toista metriä vajoamisen vuoksi.<ref name="nummelin">{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Nummelin|Nimeke=Rantarata|Vuosi=2008|Julkaisija=Kustantaja Laaksonen}}</ref> Asemalla sijainnut lennätinlaite asetettiin tammikuussa 1900 myös yksityisten käyttöön Rautatiehallituksen määräyksestä.<ref name="kiertokirje">{{Kirjaviite|Tekijä=Rautatiehallitus, G. Strömberg|Nimeke=Rautatiehallituksen kiertokirje No 1/6|Vuosi=1900|Julkaisija=Rautatiehallitus}}</ref>