Wikipedia

Ero sivun ”Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kielenhuoltoa
Rivi 23:
| tunnetut_komentajat = [[Armas Kemppi]], [[Adolf Ehrnrooth]]
}}
'''Jalkaväkirykmentti 7''' ('''Tyrjän rykmentti''') oli [[jatkosota|jatkosodan]] aikainen jalkaväenSuomen joukkomaavoimien jalkaväkijoukko-osasto., Sejoka perustettiin välirauhan aikaisesta [[7. prikaati (välirauha)|7. prikaatista]] ja täydennettiintäydentämällä [[Savonlinnan suojeluskuntapiiri]]n reserviläisillä täyteen sodan ajan vahvuuteen. Rykmentti liitettiin [[2. divisioona (jatkosota)|2. divisioonaan]].▼
[[Tiedosto:Tyrjan sotasaalista.png|thumb|267px|Tyrjällä elokuussa 1941 Neuvostojoukkojen jälkeensä jättämää kalustoa.]]▼
▲'''Jalkaväkirykmentti 7''' ('''Tyrjän rykmentti''') oli [[jatkosota|jatkosodan]] aikainen jalkaväen joukko-osasto. Se perustettiin välirauhan aikaisesta [[7. prikaati (välirauha)|7. prikaatista]] ja täydennettiin [[Savonlinnan suojeluskuntapiiri]]n reserviläisillä täyteen sodan ajan vahvuuteen. Rykmentti liitettiin [[2. divisioona (jatkosota)|2. divisioonaan]].
 
==Perustaminen==
Rivi 37 ⟶ 36:
Rykmentti varustettiin lähes [[Jalkaväkirykmentin määrävahvuus (jatkosota)|määrävahvuuksien]] mukaisesti ja varusmiesrykmenttinä sen niin sanottu jakovahvuus olikin divisioonan reserviläisistä muodostettuja rykmenttejä parempi.
 
==Komentaja(t)Komentajat==
*[[eversti|jääkärieversti]]Rykmentinkomentajina [[Armas Kemppi]] [[10. kesäkuuta]] [[1941]] – [[28. tammikuuta]] [[1943]]olivat:<ref name="jatkosodan_tiella">{{Kirjaviite | Nimike = Jatkosodan tiellä | Sivu = 241–259 |
Selite = 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos | Vuosi = 2004 | TunnisteIsbn = ISBN 951-25-1522-9}}</ref>
*[[eversti|jääkärieversti]] [[Armas Kemppi]] 10. kesäkuuta 1941 – 28. tammikuuta 1943
*[[everstiluutnantti]] [[Adolf Ehrnrooth]] [[12. toukokuuta]] [[1942]] – [[20. lokakuuta]] [[1942]] komentajan sijaisena<ref name="jatkosodan_tiella" />
*[[everstiluutnantti (everstiksi 6. heinäkuuta 1944)]] [[Adolf Ehrnrooth]] 2812. tammikuuta 1943toukokuuta – 2720. marraskuuta 1944<reflokakuuta name="jatkosodan_tiella"1942 />sijaisena
*everstiluutnantti (everstiksi 6. heinäkuuta 1944) [[Adolf Ehrnrooth]] 28. tammikuuta 1943 – 27. marraskuuta 1944
 
==Keskittäminen ja tehtävä sodan alkaessa==
▲[[Tiedosto:Tyrjan sotasaalista.png|thumb|267px|Tyrjällä elokuussa 1941 Neuvostojoukkojen jälkeensä jättämää kalustoa.]]
JRSuojajoukkona 7rykmentti oli pääosiltaan jo valmiiksi tulevalla toiminta-alueellaan ([[Punkaharju]]-[[Kerimäki]]), joten suurempia siirtokuljetuksia ei tarvittu [[Savonlinna]]n Pääskylahdessa toiminutta esikuntaa lukuun ottamatta. Sen tehtävänä oli turvata divisioonansa muiden osien saapuminen toiminta-alueelle.
 
II armeijakunnan komentajan 18. kesäkuuta 1941 II armeijakunnan antaman käskyn mukaan koko armeijakunnan joukkojen tuli valmistautua valtakunnan alueen puolustamiseen ja samanaikaisesti valmistautua myös hyökkäykselliseen toimintaan. Valtakunnan johto totesi 25. kesäkuuta Suomen olevan sodassa.▼
Rykmentti oli [[Suojajoukot|suojajoukko]], jonka tehtävänä oli turvata divisioonansa muiden osien saapuminen toiminta-alueelle.
 
▲18. kesäkuuta 1941 II armeijakunnan antaman käskyn mukaan koko armeijakunnan joukkojen tuli valmistautua valtakunnan alueen puolustamiseen ja samanaikaisesti valmistautua myös hyökkäykselliseen toimintaan.
 
25. kesäkuuta 1941 valtakunnan johto totesi [[Suomi|Suomen]] olevan sodassa.
 
==Jatkosodan hyökkäysvaihe==
 
[[Tiedosto:Kemppi3.png|thumb|300px|Rykmentin komentaja jääkärieversti Armes Kemppi (oikealla) antaa taistelukäskyä pataljoonan komentaja jääkärimajuri [[Eino Polón]]ille.]]
[[Päämaja]] oli valinnut hyökkäyksellisen suunnitelman ja rykmentin I pataljoona siirtyi 28. - 29. kesäkuuta välisenä yönä lähemmäksi rajaa 2. divisioonan pääosien mukana lähemmäksi rajaa. Rykmentin muut pataljoonat jäivät asemiinsa, joiden läpi divisioonan päävoimat siirtyivät lähemmäksi valtakunnan rajaa.
 
2. divisioonan päävoimien aloittaessa hyökkäyksen valtakunnan rajan yli 30. kesäkuuta 1941 klo 19 lähti rykmentin vahvennettu I pataljoona etenemään Tyrjänjärven itäpuolitse kohti [[Tyrjä]]n kylää, jonka se saavuttikin yön kuluessaaikana. Pataljoona ryhmittyi puolustukseen mainitun kylän peltoaukeiden pohjoispuolella oleville kukkuloille. Rykmentti sai 1. kesäkuuta 1941 käskyn rintamavastuun ottamisesta Tyrjänjärven ja Ison-Iijärven välisellä noin viiden kilometrin levyisellä kannaksella ja valmistautua etenemään kohti etelää tai kaakkoa. Hyökkäyksen aloittaminen edellytti kuitenkin erillistä käskyä, jota jouduttiinkin odottelemaan aina heinäkuun loppuun.
 
Seuraavien parin päivän aikana rykmentin muut osat siirtyivät [[Tarnala]]n alueelta käskyn mukaiselle alueelle. Neuvostojoukot aloittivat 4. heinäkuuta 1941 Tyrjän kylän itäpuolella vastahyökkäyksen noin pataljoonan voimin parinkymmenen hyökkäysvaunun tukemana. Rykmentti torjui hyökkäyksen ja hyökkääjä vetäytyi seuraavan yön aikana rykmentin asemien edestä. 5. heinäkuuta 1941 venäläiset hyökkäsivät kahteen otteeseen tuloksetta Tyrjän kylän alueella. Näiden hyökkäysten jälkeen taistelutoiminta laantui lähinnä tykistö- ja partiotoiminnaksi. Tätä rauhallisempaa vaihetta taisteluissa kesti aina heinäkuun lopulle.
Rivi 63 ⟶ 60:
===Tyrjän taistelu ja eteneminen Laatokan rantaan 31. heinäkuuta - 21. elokuuta 1941===
 
Tämän taisteluvaiheen aikana JR 7rykmentti kärsi jatkosodan ajan suurimpia tappioitaan saavuttaen kuitenkin vaikeuksista huolimatta sille asetetut tavoitteet. JR 7 tunnetaan myös nimellä "Tyrjän Rykmentti", joka nimi sai pohjansa hyökkäyksen lähtöalueena olleesta kylästä.
 
31. heinäkuuta – 4. elokuuta 1941 välisenä aikana JR 7 aloitti hyökkäyksensä kohti Tyrjän kylää, jonka alueella käytiin erittäin ankaria taisteluita perusteellisesti linnoittautunutta vihollista vastaan. Taistelua käytiin ns. pesäke-pesäkkeeltä metsäpalojen, murrosten ja miinoitteiden hankaloittaessa etenemistä. Idän puolelta suoritetun saarrostuksen jälkeen puna-armeijan vastarinta murtui ja vihollinen murtautui osin pois saarroksista.
Rivi 80 ⟶ 77:
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Sotatieteen laitos | Nimeke = Jatkosodan historia | Vuosi = 1988 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Isbn = 951-0-15326-5 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Olavi Antila jne. | Nimeke = 2. Divisioonan historiikki | Vuosi = 1975 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Etelä-Suomen kustannus OY | Isbn = 951-9064-08-7 }}▼
Tunniste = ISBN 951-0-15326-5 }}
▲*{{Kirjaviite | Tekijä = Olavi Antila jne. | Nimeke = 2. Divisioonan historiikki | Vuosi = 1975 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Etelä-Suomen kustannus OY |
Tunniste = ISBN 951-9064-08-7 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = [[Matti Koskimaa|Koskimaa, Matti]] | Nimeke = [[Tyrjän rykmentti (kirja)|Tyrjän rykmentti - JR 7:n ja Er.P 12 taistelut jatkosodassa]] | Vuosi = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = }}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaväkirykmentti_7_(jatkosota)”