Versio 9. lokakuuta 2020 kello 09.49 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 140 muokkausta p viitteet-m, lis viite ← Vanhempi muutos		Versio 9. lokakuuta 2020 kello 11.22 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 140 muokkausta laajenn lähteiden muk Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Rooman kukkulat.png\|thumb\|200px\|Rooman seitsemän kukkulaa]] '''Esquilinus''' (lat. ex = ulkopuolella, colere = asua, viljellä; {{K-it\|Esquilino}}) oli [[Rooma]]sta [[Aniojoki\|Aniojoen]] laaksoon ulottuva ylätasanko. Nimi osoittaa selvästi, että Esquilinus oli varhaisimman kaupunkialueen ulkopuolella. Esquilinus oli ~~yksi~~ Rooman seitsemästä kukkulasta alueeltaan laajin<ref name=rooma>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hintzen-Bohlen, Brigitte \| Nimeke = Taide & Arkkitehtuuri: Rooma \| Suomentaja = Riikka Ketonen & Maija Pellikka & Pirkko Roinila & Merja Turunen\| Vuosi = 2006 \| Julkaisija = Könemann \|Julkaisupaikka = Königswinter \| Luku =ESquilinus \| Viitattu = 15.10.2020 \| Sivu = 294–298\| Tunniste=ISBN 978-3-8331-2309-2}}</ref>. ~~Alue~~Esihistorian ~~toimi~~aikana aluetta käytettiin hautausmaana<ref name=cast>{{Kirjaviite \| Tekijä= Castrén, Paavo\| Nimeke=Uusi antiikin historia \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Sivu=298, 418–419, 564\| Julkaisija=Otava \| Vuosi=2011 \| Tunniste=ISBN 978-951-1-21594-3}}</ref>, etenkin sen jälkeen kun [[Forum Romanum\|Forumin]] vanhempi rautakautinen hautausmaa oli ~~jäänyt pois käytöstä~~ 700-luvulla eaa. jäänyt pois käytöstä. Siellä asui pääasiassa käsityöläisiä ja köyhälistöä, joiden asuinpaikkoina olivat Esquilinuksen laaksot ja rinteet, kun taas aatelisto suosi alueen kukkuloiden huippuja. Alueella sijaitsi myös muutamia temppeleitä, ja se oli Rooman tiheimmin asuttuja alueita.<ref name=rooma /> Ajanlaskun alun tienoilla [[Gaius Maecenas]] perusti alueelle laajan puutarhan. Se siirtyi perintönä keisari [[Augustus\|Augustukselle]], mutta vuoden 64 tulipalo tuhosi koko kaupunginosan. Keisari [[Nero]] varasi alueen itselleen suurisuuntaista [[Domus Aurea]] -hankettaan varten.<ref name=cast/> Satakunta vuotta myöhemmin keisari [[Trajanus]] rakennutti alueelle kylpylän. Domus Aurean ja Trajanuksen termien raunioita on säilynyt nykypäiviin asti. Seuraavalla vuosisadalla alueesta muodostui ''Horti Liciniani'' -niminen puutarha. Pretoriaaniprefekti Junius Annius Basssus rakennutti Esquilinukselle 300-luvun alkupuolella yksityisen [[Basilika (arkkitehtuuri)\|basilikan]], joka 400-luvulla muutetiin kirkoksi<ref name=cast />. Esquilinus autioitui keskiajalla, vaikka sinne rakennettiinkin useita kirkkorakennuksia. Paavi [[Sixtus V]] palautti 1500-luvulla alueen elinvoiman, kun sen keskuskirkkoon [[Santa Maria Maggiore\|Santa Maria Maggioreen]] johtavat tiet muutettiin hyväkuntoisiksi kaduiksi. Tarkoituksena oli helpottaa pyhiinvaeltajien liikkumista Rooman keskustan ja Maggiore-kirkon välillä. Seuraava suuri rakennushanke oli 1850-luvulla aloitettu Rooman päärautatieaseman [[Rooman päärautatieasema\|Stazione Terminin]] rakentaminen. Vasta sen valmistuttua alettiin laatia alueen asemakaavaa: syntyivät yhtenäiset monikerroksiset asuinrakennukset, joiden okranväriset julkisivut hallitsevat vieläkin alueen yleiskuvaa.<ref name=rooma /> ==Lähteet== Rivi 8 ⟶ 12: * Honour, Fleming: Maailman taiteen historia, Otava 1992. ISBN 951-1-11486-7 * Castrén, Pietilä: Antiikin käsikirja, Otava 2002. ISBN 951-1-12387-4 * Flacelière: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, WSOY 1980. ISBN 951-0-09724-1 ===Viitteet===

Ero sivun ”Esquilinus” versioiden välillä