Ero sivun ”Juha Rihtniemi” versioiden välillä

Juha Rihtniemi syntyi [[Suomenlinna]]ssa, Helsingissä 28. elokuuta 1927. Hänen isosiskonsa ja perheen vanhin lapsi [[Irma Rihtniemi-Koski|Irma]] oli syntynyt 27. maaliskuuta 1926 myös Suomenlinnassa. Irma Rihtniemi-Koski toimi vuosina 1978–1979 [[Kokoomuksen Naisten Liitto|Kokoomuksen Naisten Liiton]] puheenjohtajana ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajanana vuosina 1975–1980. Lisäksi hän toimi kokoomuksen puoluehallituksen ja -valtuuston jäsenenä. Juha Rihtniemen isä oli yksi kokoomuksen perustajajäsenistä vuonna 1918 ja [[aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtohahmoista, [[everstiluutnantti]] [[Elja Rihtniemi]], joka toimi 1920-luvulla Suomenlinnan komendanttina. Elja Rihtniemi oli toiminut luutnantin arvolla [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] [[Kajaanin sissirykmentti| Kajaanin sissirykmentin]] päällikkönä ja tämän jälkeen [[suojeluskunta]]vaikuttajana. Elja Rihtniemen isä, Juha Rihtniemen isoisä Volter Rihtniemi oli aikanaan ollut yksi [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] aktivisteista. Elja Rihtniemi oli 1930-luvun alussa Kansalliseen Kokoomukseen kuuluneen presidentin [[P. E. Svinhufvud]] luottomies. Elja Rihtniemen vaimo eli Juhan äiti oli Doris Ingrid (o.s. Gruene).

 

 

 

Sota-aikana teini-ikäiset Juha Rihtniemi ja hänen tuleva puolisonsa Anna-Liisa Birgitta Silvo ottivat osaa ilmavalvontatehtäviin ja muuhun sota-ajan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Juha Rihtniemi tapasi Anna-Liisa Silvon [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]en aikana 1945–1946, jolloin Rihtniemi toimi lähettinä ja Silvo puolustuksen konekirjoittajana. Lähettinä Juha Rihtniemi vei syytettyjen puolustusasianajajajan [[ministeri]] [[Hjalmar J. Procopé|Hjalmar Procopén]] asiakirjoja muun muassa [[Risto Ryti]]lle konttorilta [[Katajanokan vankila]]an ja toisin päin.