|
Tilikauden aikana kunnan talousarvion toteutumista seurataan laskelmilla, joissa kirjanpidosta saatavat toteutumaluvut asetetaan talousarviolukujen rinnalle. Alla esimerkkilaskelma kunnan käyttötalouden talousarviosta ja sen toteutumisesta. Laskelma talousarvion toteutumisesta on yksi kuntalain edellyttämistä kunnan tilinpäätöslaskelmista.
[[Tiedosto:Kunnan talousarvioraportti.jpg|pienoiskuva|491x491px|Kunnan talousarvio ja sen toteutuminen|alt=|tyhjä]]
== Kuntayhtymän talousarvio ==
Kuntayhtymä on julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jonka kunnat perustavat hoitamaan niille kuuluvia tehtäviä yhteistoiminnassa muiden alueen kuntien kanssa. Taloudellisesti merkittävimmät kuntayhtymät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä. Erikoissairaanhoidosta vastaavia sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä on Suomessa 20. Niistä kahdeksan hoitavat alueellaan sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, että sosiaalitoimen tehtävät (Eksote, Essote, Sosteri, Soite, Kymsote, Siun Sote, Kainuun sote-kuntayhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä). Perusterveydenhuollon kuntayhtymiä on 20. Kuntayhtymiä toimii lisäksi koulutuksen alalla. Myös maakuntien liitot ovat kuntayhtymiä.
Kuntayhtymän talousarviota ja sen laadintaa tarkastellaan seuraavassa lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän näkökulmasta.
=== Talousarvion valmistelu ===
Kuntayhtymän talousarvion valmistelu alkaa keväällä jäsenkuntien kanssa käytävillä neuvotteluilla talousarvioraamista (talousarviokehyksestä). Kuntayhtymät saavat pääosan tuloistaan jäsenkunniltaan palvelujen myynnistä. Kuntayhtymillä ei ole verotusoikeutta eivätkä ne saa valtionosuuksia. Neuvotteluissa selviävät paitsi jäsenkuntien taloudelliset mahdollisuudet rahoittaa kuntayhtymän toimintaa myös mahdolliset muutokset yksittäisten kuntien palvelujen käytössä. Talousarvioraamista päättää kuntayhtymän hallitus. Päätökseen vaikuttavat paitsi kuntaneuvottelujen tulokset myös kuntayhtymän toiminnan tavoitteet ja määrärahatarpeet.
=== Kuntayhtymän talousarvion rakenne ja sisältö ===
Kuntayhtymän talousarvion sisältö ja rakenne on tavallisesti seuraavan sisällysluettelon mukainen.
{| class="wikitable"
|Yleisperustelut
* Yleinen taloudellinen ja toimintaympäristö
** Yleinen taloudellinen kehitys
** Kuntatalouden kehitys
** Toimialan kehitys
* Alueen väestökehitys, sairastavuus ja hoidontarve
* Lainsäädännön muutokset
* Kuntayhtymän strategia
* Talousarvion lähtökohdat
** Talousarvioraami
** Käyttötalouden talousarvion lähtökohdat
** Investoinnit
** Kehittämishankkeet
* Kuntayhtymän organisaatio
* Henkilöstö
* Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
* Tuotteistus, hinnoittelu ja kuntalaskutus
Käyttötalouden talousarvio
* Toimialojen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
* Liikelaitosten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
* Talousarvion kuntayhtymätason tuloslaskelma
Investointisuunnitelma
Talousarvion rahoituslaskelma
Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat ja maksuosuudet
|}
Kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista ja talousarviolaskelmien osuudesta.
=== Talousarvion yleisperustelut ===
Talousarvion yleisperusteluissa esitetään talousarvion yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden ja oman toimialan kehityksen näkökulmista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä talousarviossa tehdään tavallisesti myös selkoa alueen väestön ja sairastavuuden kehityksestä ja niiden vaikutuksesta hoidontarpeen kehitykseen sekä toimintaan vaikuttavista lainsäädännön muutoksista. Talousarvion lähtökohdissa kuvataan konkreettisemmalla tasolla, millä perusteilla talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin on päädytty. Yleisperusteluissa kuvataan tavallisesti myös kuntayhtymän organisaatio ja esitetään henkilöstöä koskevat tiedot. Yleisperustelujen lopussa on tavallisesti talousarvion rakennetta, sitovuustasoja ja seurantaa koskeva kappale sekä tuotteistusta, hinnoittelua ja kuntalaskutusta koskevat tiedot.
=== Käyttötalouden talousarvio ===
Kuntayhtymissä käyttötalouden talousarvio vastaa peruskuntien talousarvion käyttötalousosaa. Olennaisin ero on, että kuntayhtymissä toimialueiden taloudelliset tavoitteet esitetään täydellisen tuloslaskelman muodossa, ei miinusmerkkisenä käyttökatelaskelmana, kuten peruskunnissa. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat kohdistetetaan toimialoille. Kuntayhtymissä myös sisäinen laskenta on niin kehittynyttä, että se mahdollistaa toimialojen tuloksen laskennan.
Toimialoja sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä ovat esim. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydänsairaudet, vatsaelinkirurgia, neurologia, operatiivinen toiminta ja syöpätaudit jne. hoitolinjoihin perustuen tai erikoisaloihin perustuen esim. medisiininen, operatiivinen, lasten- ja naistentaudit ja psykiatria. Lisäksi sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio, kuvantaminen, apteekki), tekniset ja huoltopalvelut sekä hallintopalvelut voivat muodostaa toimialan. Toimialoista käytetään myös nimitystä tulosalue.
Vastaavasti kuin taloudelliset, myös talousarvion toiminnalliset tavoitteet asetetaan toimialatasolla. Sairaanhoitopiireistä vain kolmella tavoitteet asetettiin vuonna 2020 pelkästään kuntayhtymän tasolla. Tasapainoitetun tuloskortin periaate tavoitteiden asettelussa on käytössä lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä (Balanced Scorecard). Puolessa sairaanhoitopiireistä tavoitteina käytetään lisäksi suoritelukuja (hoitojaksot, hoitopäivät, käynnit, leikkaustoimenpiteet).
Liikelaitosten taloudelliset tavoitteet asetetaan tuloslaskelmalla. Liikelaitoksille laaditaan lisäksi rahoituslaskelma. Niiden toiminnalliset tavoitteet asetetaan, kuten toimialoille.
Kuntayhtymän tuloslaskelmassa lasketaan yhteen toimialojen ja liikelaitosten tuloslaskelmat. Yksiköiden keskinäiset tuotot ja kulut eliminoidaan yhteenlaskussa. Tuloslaskelmasta laaditaan lisäksi taso ilman liikelaitoksia. Tuloslaskelma laaditaan kuntayhtymän tilinpäätöksen tuloslaskelmakaavalla.
=== Investointisuunnitelma ===
Investointisuunnitelmassa esitetään hankekohtaisesti määrärahat talousarviovuodelle sekä suunnitelmaluvut seuraaville vuosille hankkeen valmistumiseen saakka. Investointisuunnitelmaa täydentää selitys- ja perusteluosa, jossa perustellaan hankkeet ja selvitetään niiden sisältö ja tavoitteet.
=== Rahoituslaskelma ===
Talousarvion rahoituslaskelma laaditaan kuntayhtymän tilinpäätöksen rahoituslaskelmakaavalla. Rahoituslaskelma lasketaan tuloslaskelman osoittaman tulorahoituksen ja koko kuntayhtymän investointimenojen perusteella. Laskelmalla osoitetaan, miten tulorahoituksen ja investointimenojen erotuksena syntyvä alijäämäinen rahavirta katetaan tai ylijäämäinen rahavirta käytetään rahoitusaseman muuttamiseen.
=== Talousarvion sitovuustasot ===
Valtuustoon nähden sitoviksi voidaan määritellä esim. kuntayhtymän toimintatuotot, toimintakulut ja tilikauden tulos sekä investointimenot ja hallitukseen nähden sitoviksi toimialojen vastaavat luvut. Toiminnallisia tavoitteita voidaan myös määritellä sitoviksi. Sitovuusmäärittelyt vaihtelevat eri kuntayhtymissä.
HUS:ssa sekä Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä käyttötalouden sitovuus on määritelty sitovina nettokuluina. Toiminnan kokonaiskuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta jäsenkuntatuottoja. Sitovat nettokulut tarkoittavat jäsenkunnille kohdistuvia palvelutuotannon kuluja. Nettokulut sitovuustason määrittelynä mahdollistavat muun, kuin jäsenkuntamyynnin joustavan toiminnan.
=== Talousarvion toteutumisen seuranta ===
Tilikauden aikana kuntayhtymän talousarvion toteutumista seurataan laskelmilla, joissa kirjanpidon toteutumalukuja verrataan talousarvioon. Alla esimerkkilaskelma kuntayhtymän käyttötalouden talousarviosta ja sen toteutumisesta. Talousarvion toteutumisvertailu on yksi kuntalain edellyttämistä kuntayhtymän tilinpäätöksen laskelmista.
Kunnissa ja kuntayhtymissä laaditaan tulosennusteita talouden kehityksen seuraamiseksi ja ennakoimiseksi. Ennusteita verrataan talousarvioon, jolloin kyseessä on talousarvion toteutumisennuste. Ensimmäiset ennusteet tehdään tavallisesti maalis-huhtikuussa ja niitä päivitetään kuukausittain. Tulosennusteet perustuvat talouden toteutuneeseen kehitykseen ja tulevaa kehitystä koskeviin tiedossa oleviin seikkoihin. Edellisten vuosien meno- ja tulokehityksen profiileita käytetään apuna. Ennusteiden avulla voidaan ajoissa saada tieto uhkaamassa olevista talousarviopoikkeamista ja talouden kokonaistilanteesta ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Tulosennusteet ovat nykyisin osa kunnallista laskentatointa.
[[Tiedosto:Kuntayhtymän talousarvio ja sen toteutuminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|490x490px|Kuntayhtymän talousarvio ja sen toteutuminen]]
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymät käyttivät vuonna 2020, yhtä sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta, talousarvion tuloslaskelmassa käsitteitä tuotot ja kulut, jotka tarkoittavat tilikaudelle jaksotettuja tuloja ja menoja. Talousarviossa suunnitellaan tilikaudelle jaksotettuja tuottoja ja kuluja tilinpäätöstä vastaavasti, ei jaksottamattomia menoja ja tuloja. Kunnat käyttävät talousarvion tuloslaskelmassa Kuntaliiton suosituksen mukaisesti käsitteitä tulot ja menot, samoin tilinpäätöksessä talousarvion toteutumisvertailussa. Kuntien tilinpäätöksen tuloslaskelmissa verotulot ja valtionosuudet ovat tuloja, muut tuloslaskelman erät tuottoja ja kuluja.
== Valtion tulo- ja menoarvio ==
Valtion tulo- ja menoarviosta on säädetty laissa valtion talousarviosta. Laki koskee valtion keskushallintoa, ministeriöitä ja valtion virastoja ja laitoksia. Lain ensimmäisessä luvussa on säädökset talousarvion valmistelusta, sisällöstä, rakenteesta ja laadintaperiaatteista. Toisessa luvussa on säädökset valtion taloushallinto-organisaatiosta ja taloushallintotehtävien hoitamisesta. Toinen luku sisältää myös säädökset talousarvion seurannasta ja valtion kirjanpidosta.
| 