Ero sivun ”Ruotsin kirkon virsikirja (1986)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarkennettu tietoja ja lisätty linkkejä |
→Virsikirjoja muilla kielillä: Väliotsikon nimi muutettu ja muotoiluja lisätty |
||
Rivi 3:
== Kirjan historiaa ==
Ensimmäinen Ruotsissa ilmestynyt ja säilynyt virsikokoelma oli "''Swenske songer eller Wisor"'' vuodelta 1536. Siinä oli 47 laulua. 1500-luvulla ilmestyi useita laulukokoelmia ja nimitys ''"Den svenska psalmboken"'' esiintyy ensimmäistä kertaa 1543. Ensimmäinen puolivirallinen ruotsinkielinen virsikirja Ruotsissa oli ns. Uppsalan virsikirja, (''Uppsalapsalmboken'') vuodelta 1645.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6|Vuosi=2014|Luku=Den svenska psalmboken genom seklerna|Sivu=23-24|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> Sen jälkeen Ruotsissa on julkaistu neljä virallista virsikirjaa:
''Vuoden 1695 virsikirja'', jossa oli 413 virttä. Kirja tunnetaan nimellä karoliininen virsikirja (''Den karolinska psalmboken''). Kirjan virsirunoilijoista voidaan mainita [[Jesper Svedberg]], [[Jakob Arrhenius|Jacob Arrhenius]] ja [[Haqvin Spegel]].<ref name=":0" /> Se oli esikuvana 1701 ilmestyneelle suomenkieliselle virsikirjalle, joka oli käytössä Suomessa 1880-luvulle saakka (ns. [[Vanha virsikirja|vanha virsikirja]]).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Reijo Pajamo|Nimeke=Hymnologian peruskurssi|Vuosi=1991|Sivu=76|Julkaisija=Sibelius-Akatemia. ISBN 952-9658-01-X}}</ref>
''Vuoden 1819 virsikirja'', jossa oli 500 virttä. Siihen liitettiin 1921 lisäys ''Nya psalmer'', jolloin virsiä oli 673. Kirja tunnetaan Wallinin virsikirjana ''(Den wallinska psalmboken'') kirjan tekemistä johtaneen arkkipiispa [[Johan Olof Wallin|Johan Olof Wallinin]] mukaan. Wallinin ohella keskeisiä virsirunoilijoita oli [[Frans Mikael Franzén|Franz Mikael Franzen]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=27|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> Vuoden 1921 lisäykseen tuli mukaan kansainvälistä virsiaineistoa sekä 1800-luvun loppupuolen ruotsalaisten virsirunoilijoiden kuten [[Lina Sandell|Lina Sandell-Bergin]] virsiä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=|Sivu=29|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>
''Vuoden 1937 virsikirja,'' jossa oli 612 virttä. Virsikirjan keskeisiä ruotsalaisia virsirunoilijoita olivat muiden muassa [[Natanael Beskow|Natalael Beskow,]] [[J. A. Eklund]], [[Edvard Evers]] ja [[Paul Nilsson]]. Vuonna 1969 Ruotsin kirkon kirkolliskokous asetti virsikomitean valmistelemaan lisäystä vuoden 1937 virsikirjaan. Komitea julkaisi kolme lisävihkoa: ''71 psalmer och visor'' 1971 (71 virttä), ''Psalmer och visor'' 76 (137 virttä) sekä ''Psalmer och visor 82'' (155 virttä). Myöhemmin virsikomitean tehtävä laajeni vuoden 1937 virsikirjan uudistamiseen.
Rivi 42:
Sen jälkeen kun Den svenska psalmboken valmistui vuonna 1986, on Ruotsissa ilmestynyt kolme virsikokoelmaa täydentämään virsikirjaa, mutta niillä ei ole virallista, Ruotsin kirkon hyväksymää asemaa. Näitä kokoelmia ovat
''- Psalmer i 90-talet'' vuodelta 1994. Kokoelmassa on 123 virttä ja laulua, jotka ovat pääosin 1900-luvun loppupuolelta. Kirjassa on sama osastojako kuin virsikirjassa. Kokoelman valmisteli työryhmä, jonka Ruotsin kirkon seurakuntatyön toimikunta (Svenska kyrkans församlingsnämnd) oli asettanut. Kokoelman virsien kirjoittajista tai kääntäjistä voidaan mainita muiden muassa [[Jan Arvid Hellström]] (13 virttä), [[Jonas Jonson]] (15 virttä), [[Tore Littmarck|Tore Littmark]], [[Per Harling]] (7 virttä, 8 sävelmää) [[Ylva Eggehorn]] (7 virttä), [[Britt G. Hallqvist]] (8 virttä) ja [[Svein Ellingsen]] (6 virttä). Säveltäjiä mm. [[Sven-Erik Bäck]] (10 sävelmää), [[Egil Hovland]] (6 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää)<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 90-talet|Vuosi=1994|Luku=|Sivu=173-176|Julkaisija=Verbum förlag Ab, Stockholm ISBN 91-526-2183-9}}</ref>
''- Psalmer i 2000-talet'' kirja on vuodelta 2006. Kirjassa on 116 virttä sekä 50 virttä Psalmer i 90-telet kokoelmasta. Virret kokoelmassa ovat pääosin uusia, tätä kokoelmaa varten kirjoitettuja sekä käännösvirsiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on virsiä, joita ei ole alkuaan tarkoitettu virsiksi. Keskeisiä virsirunoilijoita kokoelmassa ovat muiden muassa [[Ylva Eggehorn]] (19 virttä), [[Anders Frostenson]] (6 virttä), [[Fred Kaan]] 10 (virttä), [[Per Harling]] (11 virttä, 6 sävelmää) ja [[Jonas Jonson|Jonas Jonsson]] (21 virttä). Virsien kirjoittajista, jotka eivät ole perinteisiä hengellisen musiikin tekijöitä, voidaan mainita [[Cornelis Vreeswijk]], Py Bäckman ja [[Benny Andersson]]. Säveltäjiä: [[John L. Bell|John Bell]] (4 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää) ja Britta Snickars (6 sävelmää). <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 2000-taler|Vuosi=2006|Luku=Författare, översättare, tonsättare och kompositörer|Sivu=|Julkaisija=Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4}}</ref> Kirjassa on virret järjestelty eri osastoihin kuin virallisessa virsikirjassa. Kirjan valmisteli Verbum-kustantamon ja Ruotsin kirkon yhteinen työryhmä. Kirjan viimeistely tapahtui yhteistyössä Ruotsin piispainkokouksen kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 2000-taler|Vuosi=2006|Sivu=|Julkaisija=Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4}}</ref>
''- Den svenska psalmboken med tillägg.'' Verbum-kustantamon julkaisema lisäys vuodelta on 2003 ja siitä käytetään usein nimitystä ”Verbums (psalmboks) tillägg". Siinä on 99 virttä ja laulua. Laulujen valikoima ulottuu 1800-luvun suurten herätysten aikojen lauluista 2000-luvun ylistyslauluihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kokoelman hyväksyi Evankelisen isänmaasäätiön hallitus. Siten se korvasi aikaisemman ”EFS-lisäosan”. Ruotsin kirkon musiikkineuvosto oli osallinen lisäyksen valmisteluihin, mutta se ei ole Kirkolliskokouksen käsittelemä tai hyväksymä kirja, ja siten sen soveltuvuus Ruotsin kirkon virsikirjan ”puolivirallisena” lisäyksenä on kyseenalaistettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sitä käytetään laajasti Ruotsin kirkon seurakunnissa.▼
▲''Den svenska psalmboken med tillägg.'' Verbum-kustantamon julkaisema lisäys vuodelta on 2003 ja siitä käytetään usein nimitystä ”Verbums (psalmboks) tillägg". Siinä on 99 virttä ja laulua. Laulujen valikoima ulottuu 1800-luvun suurten herätysten aikojen lauluista 2000-luvun ylistyslauluihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kokoelman hyväksyi Evankelisen isänmaasäätiön hallitus. Siten se korvasi aikaisemman ”EFS-lisäosan”. Ruotsin kirkon musiikkineuvosto oli osallinen lisäyksen valmisteluihin, mutta se ei ole Kirkolliskokouksen käsittelemä tai hyväksymä kirja, ja siten sen soveltuvuus Ruotsin kirkon virsikirjan ”puolivirallisena” lisäyksenä on kyseenalaistettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sitä käytetään laajasti Ruotsin kirkon seurakunnissa.
▲== Virsikirjoja muilla kielillä ==
Ruotsin kirkko on julkaissut virsikirjoja tai virsikokoelmia muutamilla Ruotsin virallisilla vähemmistökielillä.
[[Tiedosto:Ruotsin kirkon virsikirja 2002.jpg|pienoiskuva|upright|Ruotsin kirkon suomenkielinen virsikirja]]
| |||