Ero sivun ”Kansalais- ja työväenopistot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kirjallisuutta: lis. toinen |
lisää opistoja ja pientä muokkausta |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Joensuun vapaaopisto.jpg|thumb|Joensuun kansalaisopisto]]
[[Kuva:Heinävesi library.jpg|thumb|Heinäveden kirjasto ja kansalaisopisto]]
'''Kansalaisopistot''' (joita joillakin paikkakunnilla kutsutaan '''työväenopistoiksi''', '''aikuisopistoiksi'''
Kansalaisopistoja on hieman alle kaksisataa. Opistojen toimintaa on jokaisen kunnan alueella. Opistojen toimintaan sekä opetukseen osallistuu vuosittain satoja tuhansia opiskelijoita ja opetustunteja opistoissa järjestetään vuosittain yli
Kansalais- tai työväenopiston omistaa useimmiten kunta, mutta osa opistoista on yksityisiä.
Rivi 9:
== Opetustarjonta ==
[[Tiedosto:Finnish adult education centre.jpg|thumb|Kansalaisopiston kokkauskurssi käynnissä]]
Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat monipuolista opetusta eri alueiden väestö- ja kieliryhmille. Opistojen opetustarjonnan painotuserot vaihtelevat paikkakunnittain, mutta usein tarjontaan sisältyy muun muassa taideaineita, [[käsityö]]kursseja, kotimaisten ja vieraiden [[kielet|kielten]] kursseja, [[musiikki]]a, [[tietotekniikka]]a, [[yhteiskuntatiede|yhteiskunnallisia]] aineita, [[kirjallisuus|kirjallisuutta]], [[Ruoanlaitto|kotitaloutta]] ja [[liikunta]]a.
Opistot tarjoavat myös perusopetuksen ja lukion oppiaineita, [[taiteen perusopetus]]ta, ammatillista lisäkoulutusta sekä [[avoin yliopisto|avoimen yliopiston]] opetusta. Lukukausien mittaisten kurssien ohella useat opistot järjestävät myös intensiivi- ja verkkokursseja, monimuoto-opetusta sekä kesäkursseja.
Rivi 25:
Suomalainen työväen- ja kansalaisopistotoiminta alkoi vuonna 1899, kun Tampereelle perustettiin Suomen ensimmäinen työväenopisto. Opistojen perustamiseen vaikutti tuolloin voimakkaasti työväen keskuudessa herännyt sivistystarve{{lähde}}. Vielä vuosisadan vaihteessa työväen sivistystaso oli alhainen – vain harvat olivat käyneet edes kansakoulun. Sivistykselliset puutteet ja niiden luoma epätasa-arvoisuus olivat osa laajaa työväenkysymystä ja niihin vaikuttaminen nähtiinkin vähitellen yhä tärkeämmäksi tehtäväksi.
1990-luvulla opistojen toimintakulttuuri muuttui: syntyi alueopistoja, kun osa opistoista yhdistyi toisiinsa. Monissa opistoissa tapahtui myös henkilöstövähennyksiä ja kurssihintojen korotuksia.
== Laki vapaasta sivistystyöstä ==
Rivi 57:
*[[Pirkan opisto|Lempäälä-opisto]]
*[[Linnalan kansalaisopisto]], Savonlinna
*[[Muonion kansalaisopisto]], Muonio<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.muonio.fi/vapaa-aika/kansalaisopisto.html | Nimeke = Kansalaisopisto | Julkaisu = Muonion kunta | Viitattu = 5.10.2020 }}</ref>
*[[Nurmijärven Opisto]]
*[[Otsolan kansalaisopisto]], Porin seutu
Rivi 64 ⟶ 65:
*[[Pirkkala-opisto]]
*[[Porin seudun kansalaisopisto]]
*[[Revontuli-Opisto]], Kittilä, Enontekiö ja Sodankylä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.revontuliopisto.fi/ | Nimeke = Revontuli-Opisto | Julkaisu = Revontuli-Opisto | Viitattu = 5.10.2020 }}</ref>
*[[Sisä-Savon kansalaisopisto]], Suonenjoen seutu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://peda.net/suonenjoki/kansalaisopisto/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot | Julkaisu = Sisä-Savon kansalaisopisto | Viitattu = 5.10.2020 }}</ref>
*[[Tampereen seudun työväenopisto]]
*[[Turun suomenkielinen työväenopisto]]
*[[Vakka-Suomen kansalaisopisto]] Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo
*[[Valkeakoski-opisto]]
*[[Wahren-opisto]], Forssa
| |||