Wikipedia

Ero sivun ”Haakon III Sverrenpoika” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 668 muokkausta
Kuva Commonsista
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 668 muokkausta
Täydennystä lähteen perusteella
Rivi 13:
| ammatti =
| uskonto =
| vanhemmat = [[Sverre SigurdssonSigurdinpoika]] <br> [[Astrid Roesdotter]]
| puoliso =
| lapset =
Rivi 21:
}}
 
'''Haakon III Sverrenpoika''' (''Håkon Sverresson'', [[1182]] – [[1. tammikuuta]] [[1204]]) oli Norjan kuningas 9. maaliskuuta [[1202]]– 1. tammikuuta 1204. Hän oli [[Sverre Sigurdinpoika|Sverre Sigurdinpojan]] avioton poika. Haakonin äidistä ei ole varmuutta, mutta äiti saattoi olla Astrid Roesdotter, Färsaarten piispan Roen tytär.<ref name="snl">{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://nbl.snl.no/H%C3%A5kon_3_Sverresson |nimeke Nimeke = Håkon 3 Sverresson –| Tekijä = Narve Bjørgo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Norsk biografisk leksikon|julkaisu= - Store norske leksikon |viitattu Ajankohta =2016-10-23}}</ref> Hän| oliJulkaisupaikka [[Sverre= Sigurdinpoika|Sverre Sigurdinpojan]]Julkaisija avioton= poikasnl.no | Viitattu = 3.10.2020 | Kieli = {{no}} }}</ref>
 
Haakonin isän Sverre Sigurdinpojan ollessa kuninkaana maallisen ja hengellisen vallan välille oli syttynyt sota piispojen nimitysoikeudesta, ja useat merkittävät kirkonmiehet olivat paenneet Tanskaan. Haakonin lyhyen kuninkuuden merkittävin saavutus oli maanpaossa olleiden piispojen kutsuminen takaisin Norjaan kesällä 1202 sekä rauhan solmiminen kuninkaan ja kirkon välillä.<ref name="snl" />
Haakon hallitsi vain lyhyen aikaa, mutta onnistui solmimaan rauhan kuninkaan ja kirkon välillä. Haakonin isän ollessa kuninkaana maallisen ja hengellisen vallan välille oli syttynyt sota piispojen nimitysoikeudesta.
 
Isänsä kuninkuuden aikana Haakon Sverrenpoika osallistui joukkojen komentajana piispojen puoluetta [[Baglit|bagleja]] vastaan käydyssä taistelussa Oslossa vuonna 1197. Hän kunnostautui myös muissa taisteluissa. Sverre Sigurdinpojan kuoltua maaliskuussa 1202, [[Birkebeinit|birkebeinien]] puolue valitsi Haakonin kuninkaaksi, ja myöhemmin hänet julistettiin virallisesti koko Norjan kuninkaaksi Øyratingetissä.<ref name="snl" />
 
Kuolinvuoteellaan kuningas Sverre oli kirjoittanut kirjeen pojalleen, jossa hän antoi neuvoja kuninkaana toimimiseen. Kirjeessä Sverre todennäköisesti neuvoi etsimään sovintoa kirkon kanssa. Maanpakoon lähteneet piispat, Oslon piispa [[Nikolas Arnesson]] ja arkkipiispa [[Erik Ivarsson]], kutsuttiin takaisin Norjaan kesällä 1202. Haakon ilmoitti piispoille osoittamassaan kirjeessä, että hän halusi lopettaa riidan kirkon kanssa ja päättää kiistan vuoksi maassa vallinneen laittoman tilan. Haakon antoi kirjeessään kirkolle luvan [[Kanoninen oikeus|kanonisen oikeuden]] noudattamiseen, mutta sillä ehdolla, että tämä tapahtuisi vahingoittamatta valtakuntaa, sen lakeja ja kuningasta. Arkkipiispa Erik Ivarsson vapautti tämän jälkeen Norjan kirkonkirouksesta. Paavi nuhteli Ivarssonia tästä myöhemmin paimenkirjeessään, koska katsoi, että vapautus pannasta oli tapahtunut ilman apostolista valtaa. Paavi ilmaisi kuitenkin muutoin iloitsevansa saavutetusta sovusta.<ref name="snl" />
 
Historioitsijat katsovat, että Haakon Sverrenpojan sovintoesitys oli luonteeltaan hyvin yleisluontoinen rauhansopimus, joka antoi paljon tulkinnanvaraa erilaisissa kiistatilanteissa. Haakon sai rauhan solmimisen jälkeen laajan tuen kuninkaana koko Norjassa, myös baglien hallitsemassa Austlandissa. Baglien puolue hajotettiin toistaiseksi ja maassa vallitsi vihdoin rauha.<ref name="snl" />
 
Haakonin äitipuolen Margaret Eriksdotterin huhuttiin myrkyttäneen hänet.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.britannica.com/EBchecked/topic/250637/Haakon-III-Sverresson |Nimeke= Haakon III Sverresson|Julkaisija=Encyclopædia Britannica |Luettu=26.11.2008}}</ref>
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Haakon_III_Sverrenpoika”