Ero sivun ”Sukupuolenkorjausprosessi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–"
Korostettu neutraalia näkökulmaa kielenhuololla. Poistettu lähde ei neutraali, eikä tue väitettä tavalla, jolla sen pitäisi ollakseen Wikipediassa.
Rivi 8:
[[Duodecim]]in Transsukupuolisuus-artikkelin mukaan hormonihoito yleensä parantaa potilaan henkistä vointia.<ref name=Duodecim/> 28 tutkimuksen meta-analyysissä (Clin Endocrinol, 2010) 80&nbsp;% korjauksen saaneista koki sukupuolenkorjausprosessista olleen merkittävää hyötyä.<ref>[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19473181 Hormonal therapy and sex reassignment: a systematic review and meta-analysis of quality of life and psychosocial outcomes.] Murad MH1, Elamin MB, Garcia MZ, Mullan RJ, Murad A, Erwin PJ, Montori VM. Clin Endocrinol (Oxf). 2010.</ref> Yli sadan kansainvälisen tutkimuksen meta-analyysin [[The Guardian]] -lehdelle tehneen Arif-tutkimuslaitoksen johtaja väitti, että yhdysvaltalaiset ja alankomaalaiset tutkimukset viittaavat siihen, että viidennes potilaista katuisi sukupuolenkorjausprosessiaan.<ref>[https://www.theguardian.com/society/2004/jul/30/health.mentalhealth Sex changes are not effective, say researchers]. [[The Guardian]], 30.07.2004.</ref> Ruotsalaistutkimuksessa 10 henkilöä (2,2&nbsp;%) katui korjausprosessiaan alkuvuosina, mutta osa muista saattoi katua myöhemmin ja lisäksi toiset 10 henkilöä teki itsemurhan ja 29 muuta yritti. Näin ollen luku 2,2&nbsp;% voi aliarvioida katujien määrää, kun mitataan vain katujien tekemiä (takaisinkorjaus) hakemuksia. 20&nbsp;% ei näytä hyötyvän operaatiosta, ja luku voisi olla suurempi, jos operaatio myönnettäisiin kaikille halukkaille.<ref>[http://www.klinefelter.se/wp-content/uploads/Gender_Dysphoria_In_Adults.pdf Gender Dysphoria in Adults]. Kenneth J. Zucker, Anne A. Lawrence, Baudewijntje P.C. Kreukels. Klinefelter, 2016. DOI 10.1146/annurev-clinpsy-021815-093034.</ref> Koska tieteellinen todistusaineisto on heikkoa, suositukset perustuvat asiantuntijoiden mielipiteisiin.<ref>[http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15532730903383799 Is Gender Reassignment Surgery Evidence Based? Recommendation for the Seventh Version of the WPATH Standards of Care.] Stan Monstrey , Herman Vercruysse Jr. & Griet De Cuypere. International Journal of Transgenderism, Volume 11, 2009 - Issue 3: Pages 206–214, Published online: 10 Dec 2009. http://dx.doi.org/10.1080/15532730903383799.</ref>
 
Toisaalta Suomessa leikkausta haluava saa perusteellisen psykiatrisen tutkimuksen. Hänen tulee myös elää toivomansa sukupuolen roolissa hormonihoidon tuella tarpeeksi kauan ennen leikkausta, jotta hän kokisi tämän sukupuoliroolin myönteisesti.<ref name=Duodecim/>
 
Jotkut sukupuolenkorjauksensukupuolenkorjausprosessin kokeneetläpikäyneet ja sitä katuneet ovat korostaneet sen riskejä ja vaatineet, että ihmisille ei liian herkästi tuputettaisi korjausta.<ref>[https://thefederalist.com/2017/01/12/trump-administration-can-truly-help-gender-struggling-americans/ How The Trump Administration Can Truly Help Gender-Struggling Americans]. The Federalist, Walt Heyer, 12.1.2017.</ref><ref>[http://standpointmag.co.uk/node/2298/full The Operation That Can Ruin Your Life]. Julie Bindel. Standpoint Magazine, marraskuu 2009.</ref>
 
Tulisi myös ottaa huomioon että syrjintä voi huomattavasti lisätä katumis-prosentteja, Yhdysvalloissa tehty tutkimus löysi että yli 50&nbsp;% vastanneista koki syrjintää jokaisella elämän osa-alueella (perheen kanssa, koulussa, töissä, poliisin kanssa ja terveydenhuollossa), yli 60&nbsp;% oli kokenut väkivaltaa töissä, koulussa ja poliisin kanssa ja 69&nbsp;% oli kokenut kodittomuutta. Tämä syrjintä sitten taas altistaa myös masennukselle ja itsetuhoisuudelle, joka selittää myös miksi muutkin tutkimukset ovat löytäneet että nämä ongelmat ovat keskiarvoa yleisempiä transihmisten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://williamsinstitute.law.ucla.edu/wp-content/uploads/AFSP-Williams-Suicide-Report-Final.pdf|nimeke=Suicide Attempts among Transgender and Gender Non-Conforming Adults|tekijä=Ann P. Haas, Ph.D. and Philip L. Rodgers, Ph.D., American Foundation for Suicide Prevention, Jody L. Herman, Ph.D. Williams Institute, UCLA School of Law|julkaisu=|ajankohta=2014|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
 
== Katso myös ==