Ero sivun ”Pertti Ala-Outinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikeinkirjoituksen stilisointia, toistoa pois |
Lisätty linkityksiä |
||
Rivi 1:
'''Pertti Ala-Outinen''' (s. [[1932]]) on taiteen alalla työnsä tehnyt henkilö, joka on ollut mukana [[Satakunnan maakunta|satakuntalaisessa]] kuvataide-elämässä [[1960-luku|1960-luvulta]] lähtien. Vuosina 1972–1989 hän työskenteli [[Porin Piirustuskoulu|Porin Piirustuskoulun]] rehtorina ja opettajana. Järjestötoiminnan lisäksi hän on toiminut eri lehtien kuvataidekriitikkona [[Tampere|Tampereella]] ja [[Pori|Porissa]] 1961–1988. Näiden tehtävien ohella Ala-Outinen on elämänsä aikana kerännyt kansainvälisen ja suomalaisen taiteen kokoelman. Hänen omassa taiteellisessa ilmaisussaan ovat kulkeneet rinnakkain tarve tunneperäisempään fantastis-[[Surrealismi|surrealistiseen]] ilmaisuun ja toisaalta rationaalisempaan [[Abstrakti taide|abstraktiin]] rakenteeseen.<ref name=":2" />
== Nuoruusvuodet ==
Pertti Ala-Outinen syntyi [[Säkkijärvi|Säkkijärvellä]] vuonna 1932. Hän muutti länsirannikolle Poriin teini-ikäisenä vuonna 1947 yhdessä perheensä kanssa. Uudessa kotikaupungissaan hän pian hakeutui kuvataiteesta, kirjallisuudesta ja filosofiasta kiinnostuneiden
Vuonna 1959 Ala-Outinen lähti opiskelemaan [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnalliseen korkeakouluun]]. Ensimmäisen lukuvuotensa hän vietti [[Helsinki|Helsingissä]]. Sen jälkeen YKK siirtyi [[Tampere|Tampereelle]], jossa se myöhemmin vaihtoi nimekseen [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]. Vuodesta 1960 lähtien Ala-Outinen asui Tampereella opiskellen mm. sanomalehtitutkintoa, sosionomin tutkintoa ja taidepsykologiaa. Suhde Porin taidepiireihin säilyi kuitenkin tiiviinä, ja 1960-luvun loppuvuosina Ala-Outinen muutti takaisin Poriin.<ref name=":1">Dokumenttielokuva ''Pertti Ala-Outinen kotonaan 25.6.1998.'' Haastattelijana Esko Nummelin, kuvaus Erkki Valli-Jaakkola. Porin Taidemuseo 1998.</ref>
== Taiteellinen työskentely ==
Nuoruuden töissään Ala-Outinen kokeili [[surrealismi]]a vuodesta 1949 lähtien ja [[Abstrakti taide|abstraktia]] sommittelua vuodesta 1950 lähtien piirtäen ja maalaten. Nämä suuntaukset ovat olleet keskeisiä hänen myöhemmissäkin töissään. Geometrisen abstraktion on katsottu edustavan Ala-Outisen ominta taidesuuntausta, mutta hän itse kokee taiteensa pohjavireen olevan vapaampi, surrealismin suuntaan painottunut. Kiinnostus abstraktiin ilmaisuun syttyi ensimmäisen kerran hänen nähtyään [[Aarne Elomaa]]n maalauksen Sirkus (1952).<ref name=":1" />
[[Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu|Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa]] ja kahdessa pariisilaisessa Académiessa oppinsa saanut [[Unto Pusa]] oli keskeinen hahmo Ala-Outisen kehitykselle taiteilijana. Pusa kävi Porissa luennoimassa Porin Taiteilijaseuran järjestämissä tilaisuuksissa. Ala-Outinen osallistui Unto Pusan vetämälle kuvataidekurssille vuonna 1958. Kurssilla opitut teoriat plastillisesta sommittelusta loivat pohjan Ala-Outisen tulevien teosten rakenteelle.<ref name=":1" />
Ensimmäiseen taidenäyttelyynsä Ala-Outinen osallistui [[Turun taidemuseo]]ssa vuonna 1967. Ala-Outisen teoksia ovat mm. Enteitä päivästä iltaan. Kollaasi 1973. [[Emil Cedercreutzin museo]], Pertti Ala-Outisen kokoelma; ja Monumentti II, kollaasi ja sekatekniikka 1972. Emil Cedercreutzin museo, Pertti Ala-Outisen kokoelma. Teoksia on myös mm. Porin kaupungin taidekokoelmassa [[Porin taidemuseo|Porin taidemuseossa]].<ref name=":0" />
Ala-Outiselle hänen aktiivivuosinaan myönnettyjä apurahoja: Turun ja Porin läänin taidetoimikunta 1978, Porin kaupunki 1978, 1980, 1983, [[Suomen arvostelijain liitto]] 1982, [[Taiteen keskustoimikunta]] 1984 ja SKR:n Satakunnan rahasto 1985.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Ala-Outinen, Pertti & Elomaa, Aarne & Mäkilä, Lea|Nimeke=Porin Taiteilijaseura 40 vuotta 1987. Porin Taiteilijaseura 1947–1987|Vuosi=1987|Sivu=|Julkaisija=Porin Taiteilijaseura, Pori}}</ref>
== Aika Porin Piirustuskoulun rehtorina ==
Pertti Ala-Outinen toimi Porin Piirustuskoulun johtajana vuosina 1972–1980 ja [[Porin taidekoulu]]n rehtorina vuodesta 1980 vuonna 1989 tapahtuneeseen eläköitymiseensä asti.<ref name=":2" />
Vuonna 1974 kolmivuotiseksi muuttuneen piirustuskoulun opetusohjelmaan kuuluivat maalaus, piirustus, grafiikka, sommittelu ja taidehistoria. Opetus räätälöitiin opiskelijan oman taiteilijaluonteen perustalle, mutta opetuksen päälinja suuntautui abstraktiin ilmaisuun. Sommittelun opetus Porin taidekoulussa perustui Ala-Outisen Unto Pusalta omaksumalle teoreettiselle pohjalle. Tehtäviin kuului abstrakti sommittelu, joka laajentui seuraavina vuosina myös kineettisiin tehtäviin. Opettajina toimi satakuntalaisia kärkitaiteilijoita. Abstrakti taide tuli voimakkaimmin esille [[Pekka Solin|Pekka Solinin]] toimiessa maalauksen opettajana 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ala-Outinen Pertti|Nimeke=Kuvataiteen modernismi Satakunnassa noin 1910–1990|Vuosi=2017|Sivu=|Julkaisija=Omakustanne, Pori}}</ref>
== Järjestötoiminta ==
Paikallisen järjestötoiminnan lisäksi Ala-Outinen on toiminut 1970-luvulla mm. [[Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto|Suomen kuvataidejärjestöjen liiton]] hallituksessa sekä Turun ja Porin läänin taidetoimikunnassa. [[Suomen arvostelijain liitto]]on hän kuului 1970-luvulta eläköitymiseensä eli vuoteen 1989 saakka.<ref name=":2" />
Ala-Outinen oli [[Satakunnan Kuvataiteilijat]] ry:n perustajajäsen. Yhdistys pyrki [[Ryhmä 100]] -nimellä harjoitetussa näyttelytoiminnassaan nostamaan esiin satakuntalaisia taiteilijoita vastapainona 1960-luvulla vallinneelle pääkaupunkikeskeisyydelle. 1970-luvun alussa Ala-Outinen oli mukana läänin taiteilijaseurojen neuvottelukunnassa Porin edustajana ja onnistui mm. saamaan Taiteilijaseuran ison taidenäyttelyn Poriin (Turun ja Porin läänin taidenäyttely 1970).<ref name=":1" />
Porin Taiteilijaseuran puheenjohtaja 1970–1974 ja 1981–1988.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Kohokohtia porilaistaiteen 40-vuotiselta taipaleelta|Julkaisu=Satakunnan Kansa|Ajankohta=2.4.1987|Julkaisija=}}</ref> Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton hallituksen jäsen 1974–1976, Suomen Taiteilijaseuran edustajiston varajäsen 1975, Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan jäsen 1974–1976, Satakunnan kuvataiteilijain hallituksen jäsen.<ref name=":2" />
Rivi 35:
Ala-Outisen taidekokoelma käsittää yli 400 teosta. Kokoelmansa Ala-Outinen on lahjoittanut puoliksi [[Emil Cedercreutzin museo]]on Harjavaltaan ja Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrantaan. Kokoelmassa on suomalaisen taiteen lisäksi teoksia muista Euroopan maista sekä Aasiasta, Afrikasta ja Amerikasta. Keskeinen osa kokoelmassa on modernistisilla teoksilla.<ref name=":3" />
Ala-Outisen suvun synnyinseudulla sijaitsevaan [[Lappeenrannan taidemuseo]]on hän lahjoitti vuonna 1994 kokoelman, joka sisälsi pääsääntöisesti 1960–1970-lukujen grafiikkaa (193 lehteä). Myöhemmin hän täydensi lahjoituskokoelmaa mm. mitaleilla, muutamilla maalauksilla sekä taidekirjoilla. Lappeenrantaan saadussa kokoelmassa on useita kansainvälisesti kuuluisia taiteilijanimiä ja Suomen taidegrafiikan nimekkäitä edustajia. Kokoelmassa on mm. 1800-luvun japanilaisia ja tiibetiläisiä puupiirroksia, [[Pablo Picasso]]n grafiikanvedoksia ja keramiikkalautanen sekä virolaista grafiikkaa. Suomalaisia nimiä edustavat mm. [[Vilho Askola]], [[Simo Hannula]], [[Raimo Kanerva]], [[Pentti Lumikangas]], [[Pentti Kaskipuro]], [[Erkki Tanttu]] ja [[Tuulikki Pietilä]].<ref name=":3" />
Emil Cedercreutzin museossa säilytetään Ala-Outisen kokoelman satakuntalaista näkökulmaa. Mukana on sekä Ala-Outisen omia, että useita Porin taidekoulussa opiskelleiden taiteilijoiden töitä. Joukossa on mm. [[Aarne
== Näyttelyt ==
| |||