Ero sivun ”Ohjelmistosodankäynti” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Sodankäynti internetissä}} lisätty sivulle
Rivi 46:
'''Vihamielinen mikropiiri''' (chipping) on laitteeseen sijoitettu [[mikropiiri]], joka tekee jotain sellaista, jota ostaja ei haluasi sen tekevän eikä tiedä sen sitä tekevän. Mikropiiri voi lähettää hakeutumissignaalia jäljitystä tai täsmäaseen hakeutumista varten, seurata ja nauhoittaa näppäimistön käyttöä (salasanat) tai sulkea, tuhota tai muuten vaikuttaa laitteeseen ulkoisen signaalin, ajoituksen tai laitteen tietoliikenteen käytön (sisällön) perusteella. [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana USA toimitti em. tavalla käsiteltyjä mikropiirejä Neuvostoliiton länttä vakoilevan ja hyödyntävän tiedusteluorganisaation käsiin (ks. alla lähteet). Seurauksena oli, että Neuvostoliitto menetti luottamuksen kaikkiin niihin järjestelmiinsä, joihin se oli sijoittanut lännen tehokkaimpia mikropiirejä.
 
'''Suurtehomikroaaltoase''' ([[HPM]]) on alun perin rakennettu elektroniikan tuhoamiseen lyhyellä etäisyydellä. Sen rakenteesta ([[mikroaalto]]alueen lyhyt pulssi) johtuen se toimii myös häirintäsignaalina suojattomia tietokonejärjestelmiä vastaan tuhoamisetäisyyttä huomattavasti pidemmillä matkoilla. "Ylimääräinen" pulssi sotkee tietokonejärjestelmän monimutkaisen pulsseihin perustuvan ajoituksen ja tiedonsiirron. Yksittäinen pulssi on aikaansaatavissa salkkukokoa olevalla elektroniikan ja räjähdetekniikan yhdistelmällä. Venäjällä väitetään olevan käytössä 100. 000 näitä salkkuluokan aseita. Ei-ydinase [[Sähkömagneettinen pulssi|EMP]] on HPM:n tapainen suurtehopulssi, jonka taajuusalue on alempi (HF, VHF). HPM- pulsseja voidaan aikaansaada esimerkiksi räjähteiden avulla sekä suurtehogeneraattoreilla.
 
Periaatteessa nykyajan yhteiskunnan tietotekniikan perusta, mikropiirit, käyttöjärjestelmät ja tietoliikennelaitteet ovat suunnittelultaan salaisia, niiden vientiä kontrolloidaan ja niiden tiedetään sisältävän dokumentoimattomia toiminteita, joten perusteita luotettavalle toiminnallisuudelle ei ole olemassa. Asiasta on varoittanut muun muassa professori Arto Karila.