Ero sivun ”Sotainvalidien Veljesliitto” versioiden välillä

p
(korjauksia lähdetietoihin)
 
 
==Toimintamuotoja==
Liiton toimintaan ovat kuuluneet mm.muun muassa varainkeräykset, hoito- ja kuntoutuslaitosten perustaminen ja ylläpito sekä [[sotainvalidi]]en asemaan vaikuttaminen. Yhteensä liiton sairas- ja veljeskoteja on 21. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Veljesliitto järjesti esimerkiksi ammatillista koulutusta jäsenilleen.
 
Vuotuinen sotainvalidiviikko-tapahtuma käynnistettiin vuonna 1944. Ensimmäisen tapahtuman avajaiset pidettiin [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterissa]] [[1. lokakuuta]] [[1944]]. [[Yrjö Jylhä]]n kirjoittaman juhlarunon ''Marttyyrin päivä'' lausui presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] ja marsalkka Mannerheimin läsnä ollessa näyttelijä [[Ella Eronen]].<ref>Seppälä 1990, 125–130.</ref> Sotainvalidiviikkoon liittyvä keräys muodostui perinteeksi, vaikka sen lopettamistakin harkittiin 1970-luvulla.<ref>Seppälä 1990, 234.</ref>
Sotainvalidien työllistyminen yhdessä muiden rintamalta palanneiden kanssa kohtasi vaikeuksia. Huomionarvoista on, että työllistymisongelmista raportoitiin erityisesti kuntien ja valtion työpaikkojen osalta. Veljesliitolla oli omaa työnvälitystoimintaa. Erityinen sotainvalidien työhuoltolaki oli voimassa vuoteen 1951 asti.<ref>Seppälä 1990, 152-153.</ref>
 
Sotainvalideille järjestettiin ammatillista uudelleenkoulutusta esimerkiksi [[Ammattienedistämislaitos|Ammattienedistämislaitoksella]]. Kursseilla koulutettiin mm.muun muassa [[Hienomekaanikko|hienomekaanikoita]], [[Verhoilu|huonekaluverhoilijoita]] ja [[Suutari|suutareita]].<ref>Seppälä 1990, 145-147.</ref> Sotasokeiden koulutuksesta huolehti [[Suomen Punainen Risti]].<ref>Seppälä 1990, 148.</ref>
 
Asumisoloja kohennettiin perustamalla sotainvalideille tarkoitettuja, [[arava]]lainoitettuja asunto-osakeyhtiöitä, "veljeslinnoja", eri puolille maata, ensimmäisenä Jyväskylään vuonna 1949.<ref name="Seppälä 1990, 175">Seppälä 1990, 175.</ref>
 
Pienimuotoisiksi jääneiden liiketoimintakokeilujen kirjo oli laaja. Veljesliitto organisoi koululaisten keräämien romujen ja lumppujen kokoamisen ns. Iskukeräyksenä v. 1946 sekä oli mukana mm.muun muassa tanskalaisen sirkuksen tuonnissa Suomeen kesiksi 1950 ja 1951 ja [[Eläintarhan ajot|Eläintarhan ajojen]] järjestelyissä.<ref name="Seppälä 1990, 175"/> Helsingin sotainvalidien naisjaosto puolestaan toi [[halloween]]in Suomeen niin ikään vuonna 1950 ensimmäistä kertaa [[Kalastajatorppa|Kalastajatorpalla]] järjestetyn ''Halloween Partyn'' muodossa.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = | Otsikko = Halloween tuli sotainvalidien hyväksi|Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta = 29.10.2014| Vuosikerta = | Numero =| Sivut = A 21| Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Selite = | Tunniste = | Pmid =| Doi = | Issn = | www =| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Sotainvalidien Veljesliiton julkaisu on [[Sotainvalidi (lehti)|Sotainvalidi]]. Se alkoi ilmestyä Sotainvaliidi-nimisenä vuonna 1940. Äänilehtenä Sotainvalidi alkoi ilmestyä vuonna 1994 ilmestyen 6 kertaa vuodessa.<ref>Linda-tietokanta, kausijulkaisutietue002313110</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nkl.fi/fi/etusivu/ajankohtaista/julkaisu/lehdet/aanivalt|Nimeke = Valtakunnalliset äänilehdet| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Näkövammaisten keskusliitto| Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}</ref> Sähköinen näköislehti on saatavissa vuodesta 2009 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sotainvalidit.fi/fi/lehti/| Nimeke = Sotainvalidien veljesliitto| Tekijä = | Selite = Lehti-osio päävalikossa| Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sotainvalidien veljesliitto| Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}</ref>