Ero sivun ”Haluatko historiankirjoittajaksi?” versioiden välillä

p
→‎Vastaanotto: - w, viitataan henkilöön koko nimellä
p (→‎Vastaanotto: - w, viitataan henkilöön koko nimellä)
 
== Vastaanotto ==
Suomen sukututkimusseuran lehdessä ilmestyi 2003 [[Anneli Mäkelä-AlitalonAlitalo]]n kirja-arvostelu.<ref name="mv">{{Lehtiviite | Tekijä =Mäkelä-Alitalo, Anneli. | Otsikko =[Kirja-arvostelu] / Mäkelä-Alitalo, Anneli. | Julkaisu =Genos : Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. | Ajankohta =2003 | Vuosikerta =74 | Numero =1 | Sivut =60-62 | Julkaisupaikka =Helsinki | Selite =Arvosteltu teos: Haluatko historiankirjoittajaksi? / Jussi T. Lappalainen. Helsinki, 2002 | Tunniste = | Pmid = | Issn =0016-6898 | Viitattu =14.1.2015 }}</ref> Arvostelu on pääpiirteissään myönteinen, mutta kritiikin aihettakin on. Mäkelä-Alitalon mukaan kirjassa on ”puolisen tusinaa” kirjoitusvirhettä ja siitä uupuu tarpeelliset hakemistot ja sanasto. Hän myös huomioi historiantutkimuksen olevan hyvin sukupuolittunut. Lappalaisen kirjassa mainitaan suuri joukko hänen virkaveljiä, mutta näistä vain kaksi on naisia. Vastaavasti hän mainitsee, että kansikuvan nainen viitannee alan tulevaisuuteen.
 
Arvostelussa myös huomautetaan, että Lappalainen vaikuttaa laittavan omat mielipiteensä kaikkien kirjoittajien ja tutkijoiden näkemykseksi, sillä verukkeella, että hänellä on vuosikymmenien kokemus alalla, vaikka tutkijoiden näkemykset vaihtelevat. Lappalaisen näkemyksestä<ref>Lappalainen, s. 82</ref>, että miltei kuka tahansa oppii lukemaan vanhoja asiakirjoja on kirjoittaja erimielinen.<ref name="mv"/> Osa kirjassa mainituista arkistotiedoista ovat Mäkelä-Alitalon mukaan vanhentuneita.
 
Arvostelu on kuitenkin suotuisa kokonaisuudessaan ja lopussa kolmanneksi viimeisessä kappaleessa mainitaan, että ”Olennaista kuitenkin on, että Jussi T. Lappalaisen opaskirjaa seuraten voi kasvaa laadukkaaksi ja hyväksi historiankirjoittajaksi”. Kirjan sanotaan olevan myös ”rakenteeltaan selkeä ja valaisevasti otsikoitu”.