Ero sivun ”Kansalliskirjasto (Suomi)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjoitusvirhe
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 20:
| Kotisivut = http://www.kansalliskirjasto.fi/ Kansalliskirjaston verkkosivut
}}
'''Kansalliskirjasto''', aiemmin '''Helsingin yliopiston kirjasto''', on Suomen suurin ja vanhin [[Tieteellinen kirjasto|tieteellinen]] [[kirjasto]]. Se on myös yksi [[Helsingin yliopisto]]n suurimmista erillislaitoksista, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii suomalaisen kirjastoalan valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa [[Kansalliskirjasto|kansalliskirjaston]] asema ja tehtävät määritellään yliopistolaissa (558/2009)<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558 Yliopistolaki 558/2009]</ref> ja laissa kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä &nbsp;(1433/2007)<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007]</ref>.
 
Kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee [[Senaatintori|Senaatintorin]] ja [[Helsingin yliopiston päärakennus|Helsingin yliopiston päärakennuksen]] naapurissa. Rakennuksen sisäänkäynti on [[Unioninkatu|Unioninkadun]] varrella [[Helsingin tuomiokirkko|Tuomiokirkon]] sisäänkäyntiä vastapäätä.
 
KansalliskirjastonKansalliskirjastoa ylikirjastonhoitajana onjohtaa ylikirjastonhoitaja[[Cecilia af Forselles]]. Hänen edeltäjänsä [[Kai Ekholm]] toimi ylikirjastonjohtajana vuodesta 2001 vuoden 2018 elokuuhun.
 
Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua, ja kirjasto digitoi vuoden aikana noin 2,2 miljoonaa sivua kansallisia aineistoja. Vuoden 2017 lopussa [https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Digi.kansalliskirjasto.fi] -palvelussa oli reilusti yli 12 miljoonaa sivua, joista aikakauslehtiä 6,5 miljoonaa sivua ja sanomalehtiä lähes 6,3 miljoonaa sivua.
Rivi 53:
Korjausten ajaksi kokoelmat siirrettiin tilapäisiin tiloihin, mutta kirjasto toimi normaalisti. Remontteja luonnehdittiin etukäteen haasteellisiksi, sillä monilta osin rakennus ei enää vastannut Engelin alkuperäispiirustuksia.<ref name="Hesari">Johanna Mannila, Kansalliskirjaston ulkoseinät kirkastuivat. Helsingin Sanomat 24.4.2012 s. A 11</ref>
 
Peruskorjaus valmistui vuoden 2015 lopulla, ja Kansalliskirjasto juhlisti avajaisiaan yleisötapahtumalla 1.3.2016. Sisätiloissa toteutuneita muutoksia olivat muun muassa lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen sekä eteistilojen kattomaalausten rekonstruointi. Lisäksi uusittiin kalusteita ja kellarikerrokseen rakennettiin naulakkotilat.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rakennuslehti.fi/2015/06/peruskorjattava-kansalliskirjasto-avaa-ovensa-ensi-helmikuussa/|nimeke=Kansalliskirjaston iso remontti on kohta ohi|julkaisu=Rakennuslehti|julkaisija=|viitattu=2016-09-18|tekijä=|ajankohta=2015-06-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Rakenteiden, kalusteiden ja pintojen &nbsp;konservointiin tarvittiin perinteistä käsityötaitoa sekä yksityiskohtainen taustaselvitys rakennuksen eri vaiheista. Engelin alkuperäisen idean ohessa haluttiin kunnioittaa eri aikakausien kerrostumia ja nykyaikainen talotekniikka asetti omat vaatimuksensa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.projektiuutiset.fi/kansalliskirjaston-peruskorjaus-jatti-menneet-nakyviin/|nimeke=Kansalliskirjaston peruskorjaus jätti menneet näkyviin|julkaisu=Projektiuutiset 1/2016|julkaisija=RPT Docu Oy|viitattu=2016-09-18|tekijä=Jaana Ahti-Virtanen|ajankohta=}}</ref>
 
== Kokoelmat ja palvelut ==