Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä

64 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
LIsätty linkkejä
(Lisätty maininta saarnastuolin paikasta, lehterien korkeudella)
(LIsätty linkkejä)
 
Saarnastuoli on kirkon etuosassa, usein [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuorin]] ja kirkkosalin rajalla tai jopa kirkkosalin puolella, usein kirkon pohjoissivulla, ns. evankeliumipuolella (kirkkosalista katsoen vasemmalla puolella) <ref name=":0" /> Saarnastuolista pidetään jumalanpalveluksen saarna. Aikaisemmin saarnan jälkeen sieltä voitiin lukea kirkolliset tiedotukset, muun muassa avioliittoon kuulutukset, kuolleiden ja kastettujen nimet, jotka nykyään liitetään usein saarnan jälkeen seuraavaan [[Esirukous|esirukoukseen.]] sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa. Tällaisten ilmoitusten lukeminen jumalanpalveluksissa on loppunut lähes kokonaan. Vielä 1800-luvulla saarnastuolista luettiin kunnallisia ja valtiollisia kuulutuksia ja julistuksia.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Kotila|Nimeke=Liturgian lähteillä Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan|Vuosi=1994|Sivu=130-141|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-19103-5}}</ref>
[[Tiedosto:Church of the Three Crosses 03.JPG|pienoiskuva|Imatran [[Kolmen Ristin kirkko|Kolmen ristin kirkon]] saarnastuoli, jossa vihreä saarnastuoliliina.Oikealla kuvassa näkyy hiemen alttarikaidetta.|alt=]]
 
== Saarnastuolin historiaa ==
 
Rikkaasti koritellut, joskus mahtipontiset saarnatuoit ja niiden myöhäsyntyiset symboliset selitykset ovat jumalanpalvelusteologian kehittyessä jääneet sivuun. Useissa läntisissä kirkoissa onkin 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana tullut yleiseksi, että jumalanpalveluksen saana pidetään kirkon kuorissa olevan [[Ambo|ambon]], lukupulpetin ääreltä. Samoin uusien kirkkojen saarnastuolit ovat vaatimattomampia ja usein vain parin porrasaskelman korkeudella kuorin lattiasta.<ref name=":1" /> Suomessa on tavallista, että saarnastuolin kirjateliineestä riippuu "saarnastuoliliina", kristillisin symbolein koristeltu liina.
[[Tiedosto:Finska Missionssällskapet 03.JPG|pienoiskuva|[[Lähetyskirkko|Helsingin Lähetyskirkon]] alttari-saarnastuoli vuodelta 1900-|alt=]]
Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. Suomen vanhin säilynyt saarnastuoli on Hattulan keskiaikaisessa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Pyhän Ristin kirkossa]].<ref name=":2" /> 1700-luvulla oli kehittyu tapan rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan saarnastuolin ja alttarin, saarnan ja ehtoollisen samanarvoisuutta (kanzelaltar). Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 Ruotsissa kiellettiin saarnastuolien rakentamien alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref> Suomessa tällaisia alttari-saarnastuoleja on muutama.
 
4 377

muokkausta