Ero sivun ”Viipurin linna” versioiden välillä

23 merkkiä poistettu ,  10 kuukautta sitten
p
Käyttäjän 46.163.251.168 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.
(→‎Historia: fkkfk)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Tämä muokkaus on kumottu
p (Käyttäjän 46.163.251.168 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
[[Kuva:Viipurin linna.jpg|thumb|300px|left|Viipurin linnan asemapiirros: ''ab'' päälinna, ''c'' esilinna. ''a'' Pyhän Olavin torni, ''b'' sisäpiha, jota päälinnan siipirakennukset ympäröivät, ''d'' 1606–1608 rakennettu linnan päällikön asunto, jonka lävitse käy linnan portti, ''e'' silta, ''f'' pengermuuri, joka rajoittaa entistä "pohjapihaa", ''g'' ampumakäytävällä varustettu muuri, jota myöhemmin on jatkettu 1580-luv. rakennettuun ''h'' lisärakennukseen asti.]]
[[File:VyborgCastle1710.jpg|thumb|Viipurin linna palaa 1710 venäläisen hyökkäyksen jäljiltä Suuressa pohjan sodassa.]]
SjjsjsjsjsjsjsjskjjddjiEnnenEnnen nykyisen linnoituksen rakentamista paikalla sijaitsi [[Karjalaiset|karjalaisten]] linnoitettu varasto- ja kauppapaikka. [[V. A. Tjulenev|V. A. Tjulenevin]] 1979 käynnistämissä kaivauksissa paljastui hiekasta tehty rintavarustus sekä nykyistä linnaa edeltäneiden puurakennusten jäänteitä, jotka olivat palaneet. Useiden paikalta löydettyjen [[Karjalaiset|karjalaisperäisten]] esineiden joukossa on myös miekka joka on ajoitettu vuosien 1130–1200 välille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi-Pekka Taavitsainen|Nimeke=Ancient Hillforts of Finland|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 94|Vuosi=1990|Sivu=240}}</ref><ref name=":0" /> Paikalta löytyi myös paljon 1100–1200-luvun esineitä, kuten karjalainen veitsi, nuolenkärkiä, sotakirves sekä lukkoja ja avaimia. Kaivauksisa löydetyistä 2000 esineestä noin 30 ajoittuu 1290-lukua edeltäneeseen aikaan. Vanhin löydetty esine, suorakaitenen ketjunjakaja, on 1000-luvulta. Tjulenevin tutkimusten pohjalta on päätelty, että paikalla sijainnut karjalaisten linnoitettu kauppapaikka tuhoutui ruotsalaisten hyökkäyksessä 12781293<ref name=":0" />, jonka jälkeen nykyisen linnan esiveiheiden rakentaminen alkoi.
 
Linnassa voidaan erottaa päälinna, joka on nelikulmainen yhtenäinen rakennusryhmä saaren itäosassa, sen korkeimmalla kalliolla, sekä esilinna, jonka muodostavat rantoja seuraavat ja päälinnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset. Päälinnan sydämenä on vankka, alaosaltaan nelikulmainen, yläosaltaan kahdeksankulmainen torni, johon itäpuolelta muut rakennukset pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa ympäröiden yhtyvät.[[Tiedosto:Viipurin Linna vuonna 1885 - Vyborg Castle in 1885.jpg|pienoiskuva|Viipurin linna vuonna 1885.]]
Tornista on jäljellä ainoastaan sen harmaakivinen alaosa linnan alkuajoilta. Vuosina 1561–1564 purettiin näet tornin yläosa toisen kerroksen tasalle ja rakennettiin uudestaan pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi. Sisäpihaa ympäröi aluksi vain yksinkertainen vankka kehämuuri, jonka suojaan nykyiset siipirakennukset aikojen kuluessa on rakennettu. Myös linnasaaren ympärille oli alusta pitäen rakennettu suojavalli tai muuri, jonka turviin kaupunki muodostui, kunnes tilanahtauden vuoksi sen oli siirryttävä nykyiselle paikallensa.
 
Linnan myöhempiä rakennusaikoja [[keskiaika|keskiajalla]] olivat varsinkin 14001440-luku, jolloin [[Kaarle Knuutinpoika]] asui siinä, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa [[Eerik Akselinpoika Tott]] varusteli linnaa.
 
1500-luvulla linnassa tehtiin perinpohjaisia uudistuksia. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahkoinen linnake vuonna 1561. 1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, joka vieläkin nähdään linnan länsiosassa. 1500-luvun lopulla linnan rakennusmestarina toimi [[Antonius Rosetti]].