Ero sivun ”Sanismi” versioiden välillä

'''Sanismi''' ({{k-en|sanism}}) tarkoittaa [[mielenterveys|mielenterveyteen]] liittyvää [[syrjintä]]ä, mikä ilmenee [[stigma (häpeäleima)|ei-toivottuna sosiaalisena leimaantumisena]], torjuntana ja välttelevänä käyttäytymisenä erityisesti [[mielenterveyden häiriö|mielenterveyden ongelmia]] ja [[neurologinen poikkeavuus|neurologisia poikkeavuuksia]] kokevia henkilöitä kohtaan. Termi tulee englannin sanasta ''sane'' (terve, tervejärkinen, täysijärkinen).<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://dsq-sds.org/article/view/3425/3200 | nimeke = PhebeAnn M. Wolframe: The Madwoman in the Academy, or, Revealing the Invisible Straightjacket: Theorizing and Teaching Saneism and Sane Privilege. Department of English and Cultural Studies, McMaster University. | ajankohta = 2013 | viitattu = 26.9.2020 | kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.sanakirja.org/search.php?id=151580&l2=17 | nimeke = Sana sane suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi) | viitattu = 26.9.2020}}</ref><ref name="viite1"/> Sanismi on osa taustaoletusta, jonka mukaan mielenterveyden häiriötä sairastava on hauras ja kaipaa suojelua, mikä viittaa mielenterveyteen liittyviin eriarvoistaviin kyvykkyysihanteisiin. Siiheen liittyy puolestaan käsitys mielenterveydenhäiriöön sairaastuneesta lähtökohtaisesti puutteellisena ja kokonaisvaltaisesti häiriön kautta määrittyvänä, mistä voi seurata [[paternalismi|holhoavaa kohtelua]] ja [[itsemääräämisoikeus|itsemääräämisoikeuden]] loukkauksia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/316514/daSilvaGoncalves_Janina_tutkielma_2020.pdf?sequence=3&isAllowed=y | nimeke = Kelvottomasta ihanneopiskelijaksi: Opiskelijasubjektin tuottaminen mielenterveyttä koskevissa kirjoituksissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2020, Yleinen- ja aikuiskasvatustiede. | tekijä = Janina da Silva Gonçalves | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>

 

 

[[Mielenterveyden keskusliitto|Mielenterveyden keskusliiton]] mukaan häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista, esimerkiksi sairastunut saattaa salata oireitaan ja viivytellä avun hakemista. Yksilön kokema sisäinen stigma eli itsensä leimaaminen on vakava este hänen [[kuntoutus|kuntoutumiselleen]]. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin. Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita. Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, [[sosiaalinen status|aseman]] tai arvostuksen menetykseen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.mtkl.fi/kannanotot/mielenterveysongelmien-aiheuttamaa-stigmaa-vastaan-saatava-valtakunnallinen-karkihanke/ | nimeke = Kannanotot: Mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa vastaan saatava valtakunnallinen kärkihanke | ajankohta = 18.11.2018 | viitattu = 17.9.2020 | kieli = {{fi}}}}</ref>