Versio 15. heinäkuuta 2015 kello 16.07 muokkaa K9re11 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 8 346 muokkausta Xinjiang->Sinkiang, pois linkkejä jotka jo ovat ylempänä ← Vanhempi muutos		Versio 26. syyskuuta 2020 kello 19.00 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 999 muokkausta Vuonna 1930 NL oli vielä kaukana entisestä. Uudempi muutos →
Rivi 35: Uiguureilla on rikas kirjallinen perintö, jota edellä mainitut kirjakielen vaiheet heijastavat. Kirjoitusjärjestelminä on käytetty turkkilaista riimukirjoitusta, [[aramealainen kirjaimisto\|aramealaista]], [[uiguurilainen kirjaimisto\|uiguurilaista]] ja 1000-luvulta lähtien [[arabialainen kirjaimisto\|arabialaista]] kirjaimistoa. Kirjakieli alkoi lähentyä kohti puhuttua kansankieltä 1600-luvulta lähtien.<ref name="tjurkskije 438">{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimike = Jazyki mira: Tjurkskije jazyki \| Julkaisupaikka = Moskva \| Julkaisija = Indrik \| Vuosi = 1997 \| Sivu = 438 \| Tunniste = ISBN 5-85759-061-2}}</ref> Kiinan alueella käytetään edelleen arabialaista kirjaimistoa. ~~Entisessä~~ Neuvostoliitossa siirrytiin vuonna 1930 [[latinalainen kirjaimisto\|latinalaiseen]] ja vuonna 1947 [[kyrillinen kirjaimisto\|kyrilliseen]] aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä [[ә]], [[ө]], [[ү]], [[ғ]], [[җ]], [[қ]], [[ң]] ja [[һ]]. Kiinan ja entisen Neuvostoliiton kirjakielet perustuvat molemmat luoteiseen päämurteeseen, mutta niiden normit ovat muotoutuneet eri paikallismurteiden pohjalta.<ref name="tjurkskije 438" /> Sinkiangissa uiguuri toimii alueen virallisena kielenä. Sitä käytetään koulujen, ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opetusvälineenä. Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa julkaistaan uiguurinkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa.<ref name="jazyki 223" />

Ero sivun ”Uiguurin kieli” versioiden välillä