Ero sivun ”Sophus Schandorph” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Et sä voi laittaa neutraaliussääntöjen sitomaan tietosanakirjaan arvioita kirjailijan "parhaimmista" teoksista ja "rumentavista tekijöistä", vaikka kuinka löytyisi vuosisadan takainen lähde
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 176.72.102.136) ja palautettiin versio 19185085, jonka on tehnyt Abc10: Emil Elberlingin aikalaisnäkemys ihan uskottava. Jos teksti vaikutti lattealta ja tyrkyttävältä jo aikanaan, tuskin tilanne isosti muuttunut.
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 33:
'''Sophus Schandorph''' ([[8. toukokuuta]] [[1836]] [[Ringsted]], [[Tanska]] – [[1. tammikuuta]] [[1901]] [[Kööpenhamina]], Tanska) oli tanskalainen kirjailija. Hän valmistui teologian kandidaatiksi mutta aloitti jo varhain romaanisten kielten ja kirjallisuuden opinnot, väitteli 1874 filosofian tohtoriksi väitöskirjalla ''Goldoni og Gozzi'' sekä kirjoitti myöhemmin muutamia kirjallisuushistoriallisia tutkielmia ja käänsi [[Giacomo Leopardi]]n ja [[Alessandro Manzoni]]n lyriikkaa.<ref name=nfb>[http://runeberg.org/nfcd/0497.html Schandorph, Sophus,] Nordisk familjebok 24. 1916 {{sv}}</ref>
 
Schandorphin pari pientä runokokoelmaa 1863 ja 1868 olivat jo sisällöltään romantiikkaa, ja ''Ude i skoven'', draamakohtauksia, (1867) polemisoi niin poroporvareita kuin opiskelijoiden nurkkakuntaisuuttakin vastaan, mutta ne eivät muuten vaikuta hänen myöhemmän tuotantonsa sukulaisilta. [[Georg Brandes]]in ja kirjallisen läpimurron ansiosta hän julkaisi 1876 kertomuskokoelman ''Fra provinsen'', ja myöhemmin seurasi useita suuria ja pieniä realismin henkeen kirjoitettuja kertomuksia. Ne osoittavat hyvää huomiokykyä, ja niissä on huumoria: ''Uden midtpunkt'' (1879, sittemmin dramatisoitu), ''Smaafolk ''(1880), ''Thomas Fris's historie'' (1881), terävä hyökkäys [[kansallisliberalismi]]a vastaan, ''Et aar i embede'' (1883), joka käsittelee vanhan ja uuden kirjallisuuden murroskohta, puhdasoppisuutta ja vapaa-ajattelua, ''Skovfogedbörnene'' (1884), ''Det gamle apothek'' (1885), ''Birgittes skæbne'' (1888) ja ''Vilhelm Vangs studenteraar'' (1894).<ref name=nfb/>
 
PienissäJoitakin kertomuksissaanteoksia Schandorphrumentaa kuitenkin selkeä vapaa-ajattelun tyrkytys ja koominen taipumus latteuksiin. Parhaita ovat pienet kertomukset, joissa hän kuvaa själlantilaista kansanelämää ja kaupunkilaisia (kokoelma ''Ti fortællinger'' 1891). Schandorph kokeili myös huvinäytelmien kirjoittamista. Hän julkaisi 1882 ''Samlede digte, ældre og nyere'' , jossa lisänä on ''Fest- og sögnedage'' (1886) ja ''Oplevelser'' (1889–1898). Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi ''Fortællinger, udgave for folket'' (1901) ja ''Samlede romaner'' (1904–1905), mutta vaikuttaa siltä kuin hän olisi niissä jo menettänyt otteensa lukijamaailmaan ja olisi painumassa unohduksiin.<ref name=nfb/>
 
== Lähteet ==