Ero sivun ”Rankaisemattomuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 186.143.161.220) ja palautettiin versio 18954493, jonka on tehnyt Taivaankansi: korruptio on linkitetty jo leipätekstissä
päiv.
Rivi 2:
 
Vakaviin [[Ihmisoikeusrikos|ihmisoikeusrikoksiin]] syyllistyneet eivät usein saa [[Rangaistus|rangaistusta]] teoistaan. [[Rikos|Rikoksen]] [[Asianosainen|uhrit]] eivät saa oikeutta tai korvauksia kärsimistään vahingoista, eikä totuutta tapahtumista tule julki. Rangaistus ihmisoikeusrikoksesta toimii pelotteena ja osoittaa sen, ettei tekoja hyväksytä. Syyttäminen vakavimmista kansainvälisistä rikoksista on ensisijaisesti valtioiden vastuulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://um.fi/kansainvalinen-oikeus |nimeke=Kansainvälinen oikeus - Ulkoministeriö| julkaisija=Ulkoministeriö|viitattu=27.5.2020}}</ref> Valtiot antavat ihmisoikeusrikoksille hiljaisen hyväksyntänsä jättämällä ne tutkimatta tai viivyttämällä tutkinnan aloittamista. Kansainvälisistä järjestöistä muun muassa Amnesty International tekee työtä sen puolesta, että [[Rikos ihmisyyttä vastaan|rikokset ihmisyyttä vastaan]], [[Kidutus|kidutusrikokset]], [[Sotarikos|sotarikokset]], [[Teloitus|teloitukset]] ja [[Kadonnut henkilö|katoamiset]] tutkitaan. Se vaatiikin, että ihmisoikeusrikokset tutkitaan puolueettomasti, siten ettei rikoksesta epäillyn henkilön hallinnollinen, poliittinen tai sotilaallinen tausta saa olla esteenä tutkinnalle. Valtioilla on [[Universaalitoimivalta|universaalitoimivallan]] myötä oikeus ja velvollisuus tutkia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/rankaisemattomuus/ |nimeke=Rankaisemattomuus: vakavimmista rikoksista tuomittava | julkaisija=Amnesty|viitattu=27.5.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://ulkopolitist.fi/2016/11/11/oikeuden-toteutuminen-on-kestavan-rauhan-perusta/ |nimeke=Oikeuden toteutuminen on kestävän rauhan perusta |tekijä=Vaulasvirta, Mitjo| ajankohta=11.11.2016|julkaisija=The Ulkopolitist|viitattu=27.5.2020}}</ref>
 
Emeritusprofessori [[Timo Vihavainen]] on arvostellut lainkäytön alistamista politiikan tekoon Suomessa. Hänen mukaansa on syystä kysytty, miten tällainen toiminta on mahdollista ja valvooko kukaan Suomen oikeusviranomaisia.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.verkkouutiset.fi/professori-pelkaa-lainkayttoa-alistetaan-politiikan-palvelukseen/| Nimeke = Professori varoittaa: Oikeuslaitoksen politisoituminen vie mielivaltaan | Tekijä = Markku Jokipii | Julkaisija = Verkkouutiset | Ajankohta = 19.09.2020 | Viitattu = 23.09.2020}}</ref>
 
[[Kansainvälinen rikostuomioistuin|Kansainvälisen rikostuomioistuimen]] 17. heinäkuuta 1998 hyväksytyn ja 1. heinäkuuta 2002 voimaan tulleen Rooman perussäännön päätavoite on "lopettaa vakavimpien rikosten tekijöiden rankaisematta jättäminen" [...] ".{{Lähde}}