Ero sivun ”Ravintola Kaisaniemi” versioiden välillä

424 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
→‎Historia: rakennuksen piirustukset teki Carl Ludvig Engel
(→‎Aiheesta muualla: - vaihdoin nykyajalta olevan kuvan oletuskuvaksi, tänne tuo vanhempi)
(→‎Historia: rakennuksen piirustukset teki Carl Ludvig Engel)
 
== Historia ==
Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä [[Turku|Turusta]] Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja [[Salomon Jansson]]in kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta vuonna 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaiden]] suosima paikka. Ravintolarakennuksen piirustukset teki [[Carl Ludvig Engel]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006613665.html| Nimeke = Ravintolat | Miksi Helsinki antaa yhden vanhimmista ravintoloistaan kasvaa rikkaruohoa? 1800-luvun paviljonki Kaisaniemen puistossa on mennyt hyvin huonoon kuntoon| Tekijä = Kimmo Oksanen | Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta = 26.8.2020 | Viitattu = 20.9.2020}}</ref> Puistoon valmistui [[keilarata]] ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää [[1. toukokuuta]] lauluja Kajsalle puisto sai nimensä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1398136803590 | Nimeke =Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? | Tekijä =Lehmusvesi, Jussi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 22.4.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2016 | Kieli = }}</ref>; siihen saakka se oli tunnettu ''Seurapuistona''.
 
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi [[niemi]], ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin [[Rautatie|rautatien]] ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 202-203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>, ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
 
Ravintolarakennuksen suunnittelija on tuntematon. Rakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja [[Terassi|ulkoterassi]], joka myöhemmin lasitettiin, lisättiin 1920-luvun lopulla.<ref>[https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot] Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.</ref> Silloin ravintolaa pyöritti Lars Lindman, joka johti Ravintola Kaisaniemeä vuosina 1924–1968.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html|nimeke=Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen|viitattu=2019-03-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Nykytilanne ==