Versio 8. syyskuuta 2020 kello 13.02 muokkaa Nitraus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 156 729 muokkausta p Käyttäjän Laurrizzi muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän LKFbot tekemään versioon. Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 20. syyskuuta 2020 kello 15.36 muokkaa kumoa Pullaharakka (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät, IP-estoista vapautetut 3 450 muokkausta →‎Maantiede: Lisätty tietoa luonnonsuojelualueista ja yksi kuva Uudempi muutos →
Rivi 64: [[Tiedosto:Estatua de Johan Ludvig Runeberg, Esplanadi, Helsinki, Finlandia, 2012-08-14, DD 01.JPG\|pienoiskuva\|left\|[[Esplanadin puisto]] kesällä.]] [[Tiedosto:14-08-13-Helsinki-Kanu-RalfR-N3S 1141-098.jpg\|pienoiskuva\|Helsingin saaristoa kesällä.]] [[Tiedosto:Vanhankaupunginselkä ilmasta 1.JPG\|pienoiskuva\|Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta.]] Helsingin pinta-ala oli {{Päiväys\|{{Suomen kunta/pinta-ala\|päiväys}}\|1}} {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala\|Helsinki}}}} neliökilometriä, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa\|Helsinki}}}} neliökilometriä on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi\|Helsinki}}}} neliökilometriä sisävesialueita ja loput {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri\|Helsinki}}}} neliökilometriä merivesialueita.<ref name="pinta-ala" /> Helsingissä on viheralueita yhteensä noin 8 500 hehtaaria.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/monimuotoisuus/ \| Nimeke = Luonnon monimuotoisuus \| Ajankohta = \| Julkaisija = Helsingin kaupunki \| Viitattu =25.7.2015 }}</ref> Puistot vaihtelevat klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen [[Helsingin keskuspuisto\|Keskuspuisto]]on. Helsingissä on 52 [[luonnonsuojelualue]]tta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 689,3 hehtaaria.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonsuojelu/alueet \| Nimeke = Luonnonsuojelualueet \| Ajankohta = \| Julkaisija =Helsingin kaupunki \| Viitattu =25.7.2015 }}</ref> Helsingin nimikkokasvi on [[vaahtera]] ja nimikkoeläin [[orava]].<ref>{{Verkkoviite \| osoite=http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4cb7bd80-f847-49dc-a6c9-020fc91899c2 \| nimeke=Mitkä ovat Helsingin nimikkoeläin ja nimikkokasvi? \| Julkaisu=Kysy kirjastonhoitajalta \| Julkaisija=Helsingin kaupunginkirjasto \| Ajankohta=30.8.2001 \| Viitattu=30.7.2013}}</ref> Helsingissä on 60 [[luonnonsuojelualue]]tta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 954,8 [[hehtaari]]a. Yhteenlasketusta pinta-alasta vesialueiden osuus on 481,9 hehtaaria ja maa-alan 472,9 hehtaaria. Lisäksi kaupunki omistaa seitsemän luonnonsuojelualuetta [[Espoo]]ssa, [[Sipoo]]ssa, [[Hanko\|Hangossa]] ja [[Inkoo]]ssa. Suurin luonnonsuojelualue on [[Vanhankaupunginselkä\|Viikin-Vanhankaupunginlahden alue]], pinta-alaltaan 306 hehtaaria. Ensimmäinen kaupungin luonnonsuojelualue, [[Lauttasaari\|Lauttasaaren]] Tiiraluoto, perustettiin vuonna [[1948]].<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Kotka, Tiina \| Otsikko = Stadilla on 60 luonnonsuojelualuetta \| Julkaisu = Helsinki-lehti \| Ajankohta = 14.5.2020 \| Vuosikerta = 44 \| Numero = 02/2020 \| Sivut = 27 \| Julkaisija = Helsingin kaupunki \| www = https://www.hel.fi/static/liitteet/kanslia/helsinki-info/arkisto/2020/HKI0220_nettilehti_1505.pdf \| Tiedostomuoto = PDF \| Viitattu = 20.9.2020}}</ref> Helsingin nimikkokasvi on [[vaahtera]] ja nimikkoeläin [[orava]].<ref>{{Verkkoviite \| osoite=http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4cb7bd80-f847-49dc-a6c9-020fc91899c2 \| nimeke=Mitkä ovat Helsingin nimikkoeläin ja nimikkokasvi? \| Julkaisu=Kysy kirjastonhoitajalta \| Julkaisija=Helsingin kaupunginkirjasto \| Ajankohta=30.8.2001 \| Viitattu=30.7.2013}}</ref> Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on [[Viikki\|Viikissä]].<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= \| Nimeke=Helsingin uusi maantieteellinen keskipiste Viikissä \| Ajankohta=19.12.2005 \| Osoite=http://www.helsinki.fi/mmtdk/esittely/uutiset/2009/090921_keskipiste.html \| Julkaisija=Helsingin yliopisto \| Luettu=27.9.2011}}</ref> Korkeimmalla Helsingissä asutaan [[Jakomäki\|Jakomäenkalliolla]], jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta,<ref>[http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Yleiskaavoitus Helsingin kaupunginkirjasto – Kysy mitä vain: Mikä on Helsingin korkein kohta kun rakennuksia ei huomioida?]</ref> ja korkein maastokohta on [[Malminkartanonhuippu]], joka nousee 90 metrin korkeuteen. Huipulla on [[Hanna Vainio]]n suunnittelema ympäristötaideteos ”[[Tuulet ja suunnat]]”.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= Lehtimäki, Elena \| Nimeke=Kivikon luonto- ja kulttuuripolku \| Sivu=30 \| Ajankohta=19.12.2005 \| Osoite=http://www.kierratyskeskus.fi/files/607/luontopolku.pdf \| Tiedostomuoto=PDF \| Julkaisija=Helsingin ympäristökeskus \| Viitattu=25.7.2015}}</ref>

Ero sivun ”Helsinki” versioiden välillä