Ero sivun ”AMD64” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
kun lisäät wikipediaan uutta tietoa, älä poista samalla vanhaa
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat 
Rivi 1:
[[Tiedosto:AMD64 Logo.png|pienoiskuva|AMD64 -logo.]]
 
'''AMD64''' (myös nimillä '''x86-64''', '''x86_64''' ja '''x64''') on [[AMD]]:n kehittämä 64-bittinen [[suoritin]]arkkitehtuuri. AMD64 rinnastetaan yleisesti [[Intel]]in vastaavan 64-bittisen [[EM64T]]-arkkitehtuurin kanssa.
'''AMD64''' (myös nimillä '''x86-64''', '''x86_64''' ja '''x64''') on [[AMD]]:n kehittämä 64-[[bitti]]nen [[suoritin]]arkkitehtuuri, joka suunniteltiin kehitysaskeleeksi 32-bittisestä [[x86]]-arkkitehtuurista.<ref name="hwsaa">{{Verkkoviite | osoite = https://www.hardwaresecrets.com/amd-64-bit-architecture-x86-64/ | nimeke = AMD 64-bit architecture (x86-64) | ajankohta = 27.10.2004 | viitattu = 20.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> Vanhoja 16- ja 32-bittisiä ''real mode''- ja ''protected mode''-ohjelmia varten suorittimessa on vielä mukana niille tukea säilyttäen yhteensopivuuden vanhoille ohjelmille.<ref name="hwsaa" /> 64-bittiset ohjelmat suoritetaan ''long mode'' -tilassa.<ref name="hwsaa" />
Vanhoja [[IA-32]]-tilan ohjelmia varten piirillä on mukana niitä tukeva käskykanta säilyttäen yhteensopivuuden vanhempien ohjelmistojen kanssa.
[[Intel]]illä oli kilpaileva [[EM64T]]-arkkitehtuuri.<ref>{{verkkoviite | osoite = https://www.hardwaresecrets.com/intel-em64t-technology-explained/ | nimeke = Intel EM64T Technology Explained | ajankohta = 15.12.2005 | viitattu = 19.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
AMD julkaisi käskykannan määritelmät vuonna 2000 ja sitä ovat käyttäneet prosessoreissaan AMD:n itsensä lisäksi Intel ja [[VIA]]. Ensimmäinen käyttö nähtiin AMD K8 -mikroarkkitehtuurin Opteron ja Athlon 64 -prosessoreissa. AMD64 -käskykanta oli ensimmäinen merkittävä lisäys x86-arkkitehtuuriin, joka oli jonkun muun yhtiön kuin Intelin tekemä. Intelin oma strategia 64-bittisyyden suhteen oli julkaista Itanium (IA-64) -arkkitehtuuri, joka ei ollut alaspäin yhteensopiva ja jossa aikaisemmat PC:n käyttöjärjestelmät ja ohjelmat eivät siis toimineet. Intel joutui kuitenkin ottamaan käyttöön myös AMD64 -käskykannan, ensi kertaa vuonna 2004 NetBurst-mikroarkkitehtuurin Prescott-versiossa (prosessorit Celeron D, Pentium 4, Pentium 4 HT, Pentium 4 Extreme Edition). VIA Technologies käytti AMD64-käskykantaa VIA Isaiah -arkkitehtuurissaan (VIA Nano -prosessori).
AMD ilmoitti arkkitehtuurista vuonna 1999<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.amd.com/us/press-releases/Pages/Press_Release_751.aspx | arkisto = https://web.archive.org/web/20120308030806/http://www.amd.com/us/press-releases/Pages/Press_Release_751.aspx | nimeke = AMD Discloses New Technologies At Microporcessor Forum | ajankohta = 5.10.1999 | viitattu = 19.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> ja julkaisi määrittelyn vuonna 2000.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.amd.com/us/press-releases/Pages/Press_Release_715.aspx | arkisto = https://web.archive.org/web/20120308025559/http://www.amd.com/us/press-releases/Pages/Press_Release_715.aspx | nimeke = AMD Releases x86-64™ Architectural Specification; Enables Market Driven Migration to 64-Bit Computing | ajankohta = 10.8.2000 | viitattu = 19.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Lisensointi ==
Rivi 29:
== Arkkitehtuurin eroja x86:een nähden ==
 
Samalla piirillä on ''legacy-mode'' tuki [[IA-32]] käskykannalle.
Kun prosessori toimii ''long-mode'' tilassa tietyt erot tulevat voimaan.<ref name="suse">{{Verkkoviite | osoite = https://www.kernel.org/doc/ols/2001/x86-64.pdf | nimeke = Porting Linux to x86-64
| julkaisija = SuSE Labs | tiedostomuoto = PDF | viitattu = 12.1.2017 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
* '''Enemmän [[rekisteri (tietokonetekniikka)|rekistereitä]]'''. Yleiskäyttöisten rekisterien määrä on nostettu IA[[x86-32]]:n kahdeksasta kuuteentoista.<ref name="suse" />
* '''Suurempi osoiteavaruus'''. Virtuaalisen osoiteavaruuden kokoa on kasvatettu 32 bitistä 48 bittiin.<ref name="suse" /> AMD64-arkkitehtuurissa suurin osoitettava muistin määrä on siis 256 [[Tavu (tietotekniikka)|teratavua]], kun ''x86-32''-arkkitehtuurissa se oli 4 [[Tavu (tietotekniikka)|gigatavua]]. Lisäksi osoittimien käyttämättömien bittien käyttöä on rajoitettu siten, että arkkitehtuuria on helppo myöhemmin laajentaa 64-bittiseen osoiteavaruuteen säilyttäen yhteensopivuus vanhoihin käyttäjätason ohjelmiin, vaatien muutoksia vain käyttöjärjestelmän muistinhallinnalta.
* '''Muistin osoittaminen suhteessa [[ohjelmalaskuri]]in''' (englanniksi ''instruction pointer relative data access'' – lyhyemmin ''RIP relative data access''). Muistiin pystyy AMD64-arkkitehtuurissa viittaamaan myös suhteessa ohjelmalaskuriin.<ref, name="suse" /> Tämämikä mahdollístaa osoiteriippumattoman koodin.
* '''SSE-käskykanta'''. AMD64-arkkitehtuuri sisältää Intelin [[SSE]]- ja [[SSE2]]-käskykantalaajennuksenkäskykannat, ja uudemmat E-sarjan suorittimet tukevat myös [[SSE3]]-käskykantaa. Myös [[x87]]- ja [[x86#MMX|MMX]]-käskyjenkäskyt lisäksiovat tuettuja.<ref name="suse" />
* '''[[NX-bitti]]'''. NX-bitti on suojausteknologia, joka mahdollistaa tiettyjen muistialueiden merkitsemisen suorituskieltoon. Näin pyritään ehkäisemään [[Puskurin ylivuotovirhe|puskuriylivuoto]]haavoittuvuuksien aiheuttamia haittoja. AMD julkaisi tuen Athlon 64 -suorittimissa ja Intel Prescott-ytimellisissä Pentium 4 -suorittimissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.zdnet.com/article/amd-intel-put-antivirus-tech-into-chips/ | nimeke = AMD, Intel put antivirus tech into chips | ajankohta = 8.1.2004 | viitattu = 19.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://h10032.www1.hp.com/ctg/Manual/c00387685.pdf | nimeke = Data Execution Prevention | tiedostomuoto = PDF | viitattu = 19.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://lwn.net/Articles/87814/ | nimeke = x86 NX support | ajankohta = 2.6.2004 | viitattu = 20.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>
* Segmentoitu muisti ei ole enää tuettu. [[Muistisivu]]jen käyttö on tyypillisempää ja mahdollistaa yksinkertaisemman ohjelmoinnin sekä tehokkaamman [[moniprosessointi|moniprosessoinnin]].<ref name="amd64">{{Verkkoviite | osoite = http://developer.amd.com/wordpress/media/2012/10/24593_APM_v21.pdf | nimeke = AMD64 Technology AMD64 Architecture Programmer’s Manual Volume 2: System Programming | julkaisija = AMD | viitattu = 12.1.2017}}</ref>
 
Ohjelmien suorituksessa ''long mode'' -tilassa on käytössä uusi [[ABI]], muutoin käytössä on vanha yhteensopivuustila.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://refspecs.linuxbase.org/elf/x86_64-abi-0.99.pdf | nimeke = System V Application Binary Interface | sivu = 9 | tiedostomuoto = PDF | ajankohta = 2.7.2012 | viitattu = 20.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Toimintatilat ==
Rivi 102 ⟶ 101:
 
== Aiheesta muualla ==
* [httpshttp://wwwdeveloper.amd.com/systemwordpress/filesmedia/TechDocs2012/2459210/24593_APM_v21.pdf AMD64 Technology AMD64 Architecture Programmer’s Manual Volume 12: ApplicationSystem Programming] (PDF) {{en}}
 
* [https://www.amd.com/system/files/TechDocs/24593.pdf AMD64 Architecture Programmer’s Manual Volume 2: System Programming] (PDF) {{en}}
 
{{AMD:n suorittimet}}
 
{{Tynkä/Tietotekniikka}}
 
[[Luokka:Suoritinarkkitehtuurit]]
[[Luokka:AMD]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/AMD64