Ero sivun ”Kauhajoen koulusurmat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RmR8 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Poliisin toiminta: EIT:n päätös
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 106:
Sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomittu rikoskomisario että uhrien omaiset hakivat valituslupaa [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimmasta oikeudesta]]. Maaliskuussa 2012 korkein oikeus päätti, että se ei ota asiaa käsittelyyn, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kko-ei-kasittele-kauhajoen-komisarion-asejuttua/2048748 | Nimeke = KKO ei käsittele Kauhajoen komisarion asejuttua| Ajankohta = 30.3.2012| Julkaisija = MTV3| Viitattu = 9.5.2014}}</ref>
 
Uhrien omaiset valittivat [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin|Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen]], koska ampujalle oli myönnetty aselupa, vaikka hänellä oli mielenterveysongelmia. Poliisi ei myöskään ottanut tekijän asetta pois, vaikka tätä puhuteltiin vain päivää ennen ampumisia ja ampuja oli ladannut nettiin ampumisvideoita. Omaisten mukaan poliisin toiminta rikkoi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, joka velvoittaa viranomaiset myös aktiivisiin toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi, jos tiedossa on konkreettinen uhka. EIT otti tapauksen käsittelyyn ja pyysi helmikuussa 2016 Suomen hallitukselta selvitystä Kauhajoen koulusurmiin liittyneistä viranomaispäätöksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/hs-eit-peraa-selvitysta-kauhajoen-koulusurmista-13711596/ | Nimeke = HS: EIT perää selvitystä Kauhajoen koulusurmista| Julkaisu = Satakunnan Kansa| Ajankohta = 9.2.2016| Viitattu = 12.7.2018}}</ref> Syyskuussa 2020 EIT antoi tuomion, jonka mukaan Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, kun se ei kyennyt turvaamaan uhrien oikeutta elämään. Valtio määrättiin korvaamaan kaikille omaisille 30 000 euron hyvitys ihmisoikeusloukkauksesta sekä noin 7 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006638612.html | Nimeke = EIT: Suomi epäonnistui Kauhajoen kouluampumisen estämisessä, kun poliisi ei ottanut pois surma-asetta – uhrien läheiset saavat 30 000 euron korvaukset | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 17.9.2020| Viitattu = 17.9.2020}}</ref> Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori [[Martin Scheinin]] arvioi EIT:n ratkaisun merkitsevän sitä, että valtio on velvollinen suojelemaan kansalaisiaan paitsi välittömän uhan, myös lievemmän uhan ja mahdollisen riskin varalta. Scheinin huomautti, että EIT ei asettanut tapahtunutta yhden ihmisen, vaan ohjeistuksen syyksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.yle.fi/uutiset/3-11550386 | Nimeke=Professori Suomen ihmisoikeusrikkomuksesta Kauhajoen koulusurma-asiassa: Tämä luo pohjan uudelle eurooppalaiselle standardille | Tekijä=Latva-Teikari, Kati | Julkaisija=Yle | Ajankohta=17. syyskuuta 2020 }}</ref>
 
== Koulusurmien yhteisiä piirteitä ==