Ero sivun ”Torsten Rudeen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
===Viitteet=== {{Viitteet}}
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lapsia vain kahdeksan; mainitaan tässä kaksi ja yksi lapsenlapsi
Rivi 2:
'''Torsten Rudeen''' ([[9. maaliskuuta]] [[1661]] [[Lysvik]], [[Värmlanti]] – [[9. syyskuuta]] [[1729]] [[Linköping]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[runoilija]], runouden professori, piispa ja valtiopäiväedustaja.
 
Rudeen oli vuodesta 1692 alkaen runouden professori, 1706 teologian professori ja tuomiorovasti Turussa, 1708 Karlstadin superintendentti ja 1716 Linköpingin piispa. Hän on julkaissut muun muassa ''Finska Helicons underdånige fägnesånger'' (1704). Merkittävimpiä ovat hänen käsikirjoituksina säilyneet lyyrilliset runonsa. Hänen lapsensa aateloitiin 1719 nimellä [[Rudenschöld]].<ref>Rudeen, Torsten, Tietosanakirja osa 8. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916</ref>
 
Rudeenin isä Haquinus Rudenius oli Lysvikin kappalainen ja äiti Christina Falk. Rudeen kävi [[Karlstad]]in lukion, jonka jälkeen hän meni [[Uppsalan yliopisto]]on 1678. Itämaisten kielten professorin Gustaf Peringerin ohjauksessa hän väitteli 1691 (''pro gradu''), saaden filosofian maisterin paperit.
 
Vuonna 1692 Rudeen nimitettiin [[Turun Akatemia]]n runousopin professoriksi. Hän oli jo vuosia kirjoittanut runoja juhlatilaisuuksiin ja myös lausunut niitä. Turussa häneltä tilattin paljon virallisia runoja ja muistopuheita. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa syyskuussa 1699 ja hänen palkkapitäjäkseen määrättiin [[Paimio]], joka vaihdettiin [[Piikkiö]]ksi 1701. Vuonna 1706 hänelle myönnettiin kolmannen teologian professuuri. Samana vuonna hänet nimitettiin myös Turun ruotsalaisen seurakunnan tuomiorovastiksi ja kirkkoherraksi. Hänen toimikautensa näissä viroissa jäi lyhyeksi, sillä jo 1709 hän muutti Ruotsiin Karlstadin piispaksi. [[Linköpingin hiippakunta|Linköpingin piispaksi]] hänet nimitettiin 1716, ja samalla Ruotsin valtiopäiville pappissäädyn puhemieheksi. Teologian tohtoriksi Rudeen vihittiin 1719 teologian tohtoriksi.
 
Vuonna 1692 Rudeen avioitui Anna Christoffersdotter Brunellin kanssa. Tämä kuoli 1695, ja Rudeen avioitui toistamiseen 1696 Magdalena Wallvikin kanssa, joka oli kuningttaren hovineiti. Rudeenilla oli 15 lasta. Vuonna 1719 vaimo ja lapset aateloitiin, ja he saivat nimekseen Rudenschöld.
 
Rudeenilla oli kahdeksan lasta,<ref>[http://runeberg.org/nfcc/0606.html Rudenschöld,] Nordisk familjebok 23. 1916</ref> joista tunnettuja ovat ainakin seuraavat:
*[[Carl Rudenschöld]] (1698–1783), ruotsalainen diplomaatti, Torsten Rudeenin poika
**[[Magdalena Rudenschöld]] (1766–1823), ruotsalainen poliittinen vehkeilijä, K. M. Armfeltin rakastettu, Carl Rudenschöldin tytär
*[[Ulrik Rudenschöld]] (1704–1765), ruotsalainen taloustieteilijä ja runoilija, Torsten Rudeenin poika.
 
Vuonna 1719 vaimo ja lapset aateloitiin, ja he saivat nimekseen Rudenschöld.
 
Turun Akatemiassa Rudeen ohjasi [[Benedictus Granroth]]in väitöskirjan [[joutsen]]ten laulusta (''Exercitium academicum, De cantu cygnorum''). Hän ohjasi myös [[Jacob Wijkar]]in tutkielman [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] [[hylkeet|hylkeistä]].