Ero sivun ”Seton sisämeri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Epiq (keskustelu | muokkaukset)
p w
Epiq (keskustelu | muokkaukset)
p hups
Rivi 33:
[[Jääkausi|Jääkaudella]] merenpinta oli todennäköisesti matalammalla kuin nykyään. Jään sulaessa vesi valui Chūgokun ja Shikokun vuoristojen väliseen matalampaan kohtaan ja muodosti alueen, joka nykyään tunnetaan Seton sisämerenä. Muinaisista ajoista lähtien Seton sisämeri on ollut tärkeä kulkuväylä rannikkoalueidensa välillä. Se oli myös tärkein kulkureitti Japanin ja muiden maiden, kuten [[Korea]]n ja [[Kiina]]n, välillä. Vielä suurten valtateiden kuten, [[Nankaido]]n ja [[San'yodo]]n, valmistumisen jälkeenkin Sisämeri säilyi tärkeänä kulkureittinä.
 
Keskiajalla [[Iyon provinssi]]n, nykyisen [[Ehimen prefektuuri]]n, alueella syntyivät ''suiguneiksi'' kutsutut merimiesjoukot. Heidän tehtävänsä oli vartioida Seton sisämerta, mutta joinakin aikoina he myös ryöstelivät siellä. Useiden ryhmien yhdistäessä voimansa syntyi rannikkovartiosto nimeltään ''Iyo-Suigun''. Vartiosto kukisti alueella ryösteleviä [[wokou|wakō]]-merirosvokamerirosvoja, ja he taistelivat [[Genpein sota|Genpein sodassa]] ja puolustivat Japania [[Mongolit|mongolien]] hyökkäyksiä vastaan vuosina [[1274]] ja [[1281]]. [[Edo-kausi|Edo-kaudella]] Seton sisämeri oli yksi Japanin vilkkaimmista liikenneväylistä. Se oli pääasiallinen reitti paitsi Kansain ja Kyūshūn välillä, myös [[Hokuriku]]n, [[Tōhoku]]n ja jopa [[Hokkaidō]]n välillä kulkeville laivoille. Sisämeren tärkeimpiä satamia olivat tuolloin [[Osakan satama|Osakan]], [[Sakain satama|Sakain]], [[Shimotsuin satama|Shimotsuin]], [[Ushimadon satama|Ushimadon]] ja [[Tomonouran satama]]t. [[Meiji-restauraatio]]n jälkeen Sisämeren rannikkoalueet teollistuivat nopeasti ja yksi [[Keisarillisen Japanin laivasto]]n tukikohdista rakennettiin [[Kure]]n kaupunkiin. [[Meiji-kausi|Meiji-kaudesta]] lähtien maaliikenteen kehitys oli vähentänyt Sisämeren merkitystä liikenneväylänä.
 
== Seton sisämeren merkitys ==