[[Tiedosto:Kempeleen Vanha pappila.JPG|pienoiskuva|Kempeleen vuonna 1899 rakennettu pappila, joka purettiin kesällä 2020.]]
'''Koskela''' on [[Kempele]]essä sijaitseva asuinalue.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=430256&n=7198105&scale=8000&width=600&height=600&tool=lahin_osoite&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Koskela&osoite=&kunta=Kempele&isShown=true&lang=fi&clear=true|Nimeke=Kartan haku paikan nimellä Koskela, Kempele|Julkaisu=Kansalaisen Karttapaikka|Julkaisija=Maanmittauslaitos|Viitattu=24.7.2012}}</ref> Asuinalue sijaitsee [[Pohjanmaan rata|Pohjanmaan radan]] itäpuolella noin kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Koskela rajoittuu pohjoisessa [[Seututie 846|Ketolanperäntielle]] ja [[Ristisuo]]lle, lännessä [[seututie 847|seututiehen 847]] ja [[Riihivainio]]on sekä idässä [[valtatie 4|valtatiehen 4]] ja [[Kauppakeskus Zeppelin]]in alueelle.
Koskelan rakennuksetasuinkanta koostuvatkoostuu [[omakotitalo]]- ja [[rivitalo]]istarivitaloista. Alueella on ennen ollut runsaasti [[karja]]a, kuten lehmiä ja lampaita.
Koskelassa sijaitseesijaitsi vuonna 1899 valmistunut järjestyksessään kolmas [[Kempeleen pappila]], joka toimi kunnan papin virka-asuntona vuoteen 1966 asti. Myöhemmin pappilapappilassa on toiminuttoimi muun muassa seurakunnan kerhotiloina. Pappilassa syttyi tulipalo 16. huhtikuuta 2019, jonka seurauksena se purettiin kokonaan kesällä 2020.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kempeleen-vanhan-pappilan-katto-on-edellen-tulessa-vahingot-ovat-mittavat/818776/|Tekijä=Virranniemi, Greta|Nimike=Kempeleen vanhan pappilan katto on edellen tulessa – "Vahingot ovat mittavat"|Julkaisu=Kaleva|Ajankohta=16.4.2019|Viitattu=16.4.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11469823|Tekijä=Holopainen, Hanna|Nimike=Tulipalossa tuhoutunutta Kempeleen pappilaa puretaan parhaillaan|Ajankohta=29.7.2020|Julkaisu=Yle.fi|Viitattu=19.9.2020}}</ref>
Koskelassa sijaitsevat myös vuonna 1975 valmistunut työväentalo sekä Jehovan todistajien valtakunnansali.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://seurantalot.fi/talot/kempeleen_tyovaentalo|Nimeke=Kempeleen Työväentalo|Julkaisu=Seurantalot.fi|Viitattu=5.10.2010}}</ref>
Vuonna 1927 rakennettu Ketolanperäntie alkoi [[Tyrnävä]]n [[Ojakylä (Tyrnävä)|Ojakylästä]], joka päättyi Koskelassa silloiselle valtatie 4:lle (nykyiselle seututielle 847).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paakki, Timo| Nimeke = Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina| Sivu = 55| Selite = Ketolanperäntie| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kempeleen kunta| Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-952-67120-0-0|www=http://www.kempele.fi/media/tiedostot/kunta-ja-hallinto/saannot-ja-suunnitelmat/lakeuden_aarella.pdf|www-teksti=Julkaisun verkkoversio}}</ref> Oulun Kiviniemen ja Kempeleen välisen moottoriliikennetien valmistuttua vuonna 1990 siirtyi Ketolanperäntien päättymispiste pohjoisemmaksi, nykyisen Ristisuon kiertoliittymän kohdalle. Nykyään valtatie 4:n eritasoliittymään asti kyseinen tie on määritelty seututieksi 846. Työväentalon kohdalla vanha maantietie katkaistiin moottoriliikennetien valmistuttua, ja se muutettiin kevyen liikenteen väyläksi, joka johtaa Kauppakeskus Zeppeliniin, ja siitä edespäin Murtoon. Väylässä on moottoritien alittavat alikulut. Työväentalon kohdalta lähtee nykyään myös jalkakäytävä moottoritieliittymän bussipysäkille, jossa pysähtyvät kaikki etelän suuntaan menevät kaukoliikenteen pikavuoro-linja-autot.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.matkahuolto.info/lippu/fi/stop?stopId=50238|Nimeke=Pysäkin tiedot: Zeppelin valtatie 4, Kempele|Julkaisu=Matkahuolto|Viitattu=24.7.2012}}</ref>
