Ero sivun ”Uusikartano” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
===Erottaminen Yläneenkartanosta ja Sahlberg-suku kartanon omistajana===
Uusikartano on erotettu [[Yläneen kartano]]sta vuonna 1809. Tällöin noin puolet Yläneen kartanon [[lampuoti]]tiloista erotettiin uudeksi tilaksi, joka sai tämän jälkeen nimen Uusikartano.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=173 | Nimeke = Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema| Tekijä = | Julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) | Ajankohta = 22.12.2009| Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 10.9.2010}}</ref><ref name=Y551-554/> Tila oli siis merkitty vanhaksi rälssiksi{{Lähde tarkemmin}}, minkä omistajaksi pääsi aikanaan majuri [[Isak Reinhold Sahlberg]] Eurasta, joka sai aatelittomuudestaan huolimatta luvan ostaa Uudenkartanon osuuden Yläneenkartanosta.<ref name="SMT_III"/><ref name=Y551-554>Ylönen 1969:551-554 551–554.</ref> Häntä seurasivat Uudenkartanon omistajina poika, luonnontieteilijä ja entomologi, Turun yliopiston professori ja Yläneellä sijainneen [[Huvitus|Huvituksen]] puutarhatilan perustaja [[Carl Reinhold Sahlberg]]<ref>{{Kansallisbiografia|id=3616|nimi=Sahlberg, Carl Reinhold (1779 - 1860)}}</ref>, pojanpoika, luonontieteilijäluonnontieteilijä ja entomologi [[Reinhold Ferdinand Sahlberg]]<ref>{{Kansallisbiografia|id=5415|nimi=Sahlberg, Reinhold Ferdinand (1811 - 1874)}}</ref> ja tämän poika Valter Reinhold Sahlberg. Uudessakartanossa asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan myös Carl Reinhold Sahlbergin poika, hyönteistieilijähyönteistieteilijä ja Helsingin yliopiston professori [[John Sahlberg]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=6377|nimi=Sahlberg, John (1845 - 1920)}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander | Nimeke = Suomen kartanot ja suurtilat II | Vuosi =1941 | Luku = | Sivu = 509-510509–510 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Kivi | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.8.2018 | Kieli = }}</ref><ref name=Y551-554/> Sahlbergin suvun omistuksessa kartano oli vuoteen 1890.<ref name=Y551-554/>
 
===Kartano Björnin suvulla ja Yläneen kunnalla===
Vuomnna 1890 kartanon omistajaksi tuli taloustirehtööri [[F. F. Björni]], joka oli hankkinut omistukseensa myös Yläneenkartanon. Vuonna 1910 tilan maista noin 5&nbsp;500 hehtaaria myytiin valtiolle asutustarkoituksiin. Valtiolle myydyille alueille perustettiin 126 uutta, itsenäistä tilaa.<ref name="SMT_III">{{Kirjaviite | Tekijä = Felix Johansson, Akseli Kivialho & K. Kivialho (toim.) | Nimeke = Suomen maatilat III | Vuosi = 1932 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | www = http://sukutilat.sarka.fi/| www-teksti = Kirjan tietojen haku sukutilat.sarka.fi -palvelussa | Viitattu = 10.9.2010}}</ref>
 
Björni myi vuonna 1913 Uudenkartanon pojalleen Sulho Björnille (Rantasalo). Vuonna 1924 tilan osti häneltä Kaarlo Selin, joka sitten myi sen 1929 Yläneen kunnalle. Kartanon entiseen päärakennukseen perustettiin [[kunnalliskoti]], mutta rakennus tuhoutui 27. tammikuuta 1938 (ehkä) erään mielisairaan hoidokin sytyttämässä tulipalossa. Palossa kuoli 10 henkilöä. Uudenkartanon peltomaisemat edustavat edelleen komeinta suomalaista ikivanhaa peltokulttuuria, toiseksi vanhinta nykyisellä Pöytyällä heti Yläneenkartanon ydinpeltojen jälkeen.<ref>[http://www.uudenkartanonkylayhdistys.fi/taikinamarja/sites/kylayhdistys.fi.taikinamarja/files/files/Uudenkartanon_kylasuunnitelma_2004.pdf Uudenkartanon kyläsuunnitelma III, toim. Heli Nukki ja Johanna Thessler. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 8, Eura 2004, Uudestakartanosta s. 4]</ref>
 
==Kylä==