Wikipedia

Ero sivun ”Arthur Miller” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lupaava
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p yl. wikiluokitus
Rivi 31:
 
==Elämä ja ura==
Arthur Miller syntyi 17. lokakuuta 1915 [[Manhattan]]illa New Yorkissa juutalaisten maahanmuuttajien perheeseen.<ref name=americanmasters>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pbs.org/wnet/americanmasters/arthur-miller-none-without-sin/56/ | Nimeke = Arthur Miller Biography | Tekijä = | Ajankohta = 23.8.2004 | Julkaisija = American Masters | Viitattu = 14.11.2019 }}</ref> Hän vietti lapsuutensa [[Harlem]]issa,<ref name=chicago /> mistä perhe muutti [[Brooklyn]]iin vuonna 1928.<ref name=americanmasters /> Hänen isänsä yritys meni nurin [[Suuri lama|suuren laman]] aikana, mikä teki perheen elämästä tiukkaa.<ref name=chicago>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.chipublib.org/arthur-miller-biography/ | Nimeke = Arthur Miller Biography | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Chicago Public Library | Viitattu = 14.11.2019 }}</ref>
 
Millerin ensimmäinen näytelmä ''No Villain'' (1936) voitti [[Avery Hopwood -palkinto|Avery Hopwood -palkinnon]], kuten myös ''Honors at Dawn'' (1937).<ref name=ams>{{Verkkoviite | Osoite = https://arthurmillersociety.net/am-chronology/ | Nimeke = A Brief Chronology of Arthur Miller's Life (1915–2005) and Works | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = The Arthur Miller Society | Viitattu = 14.11.2019 }}</ref> Hän aloitti journalismin opinnot [[Michiganin yliopisto]]ssa vuonna 1934 ja valmistui neljä vuotta myöhemmin. Miller avioitui lukioaikaisen tyttöystävänsä Mary Slatteryn kanssa ja pyrki saamaan mainetta näytelmäkirjailijana. Hänen varhaiset näytelmänsä torjuttiin, joten elättääkseen perheensä hän kirjoitti radiokuunnelmia ja työskenteli Brooklynin satamassa.<ref name=chicago /> Hänelle syntyi tytär vuonna 1944.<ref name=ams />
 
Millerin ensimmäinen [[Broadway (teatteri)|Broadway]]lla esitetty näytelmä ''[[The Man Who Had All the Luck]]'' (1944) kertoi menestyneestä miehestä, joka ei ollut tyytyväinen menestykseensä. Näytelmä sai huonot arvostelut. Seuraavana vuonna Milleriltä julkaistiin romaani ''Focus''. Hänen läpimurtonsa oli ''[[Kaikki minun poikani]]'' (''All My Sons''), joka sai ensiesityksensä Broadwaylla vuonna 1947. Näytelmä on tragedia valmistajasta, joka selviytyäkseen myy viallisia varaosia armeijalle.<ref name=americanmasters /> Näytelmää esitettiin 328 kertaa, ja se sai ylistävät arvostelut ja muun muassa kaksi [[Tony-palkinto]]a.<ref name=chicago /> Millerin seuraava näytelmä ''[[Kauppamatkustajan kuolema]]'' (''Death of a Salesman'', 1949) oli edeltäjäänsäkin suurempi menestys ja voitti muun muassa parhaan näytelmän Tony- ja [[Pulitzer-palkinto|Pulitzer]]-palkinnot.<ref name=chicago /> Epätoivoa ja isän vastuuta käsittelevä näytelmä kertoo epäonnistuneesta kauppamiehestä muistelemassa elämäänsä.<ref name=americanmasters /> Millerin kaksi ensimmäistä menestysnäytelmää ohjasi [[Elia Kazan]], mutta miesten välit menivät seuraavalla vuosikymmenellä poikki Kazanin todistettua oikeudessa kommunistiystäviään vastaan.<ref name=chicago />
Rivi 39:
Millerin näytelmät ''An Enemy of the People'' ([[Ibsen]]-sovitus) ja ''Tulikoe'' (''The Crucible'', 1953) julkaistiin senaattori [[Joseph McCarthy|McCarthyn]] kommunistivainojen aikana. ''Tulikoe'' voitti parhaan näytelmän [[Tony-palkinto|Tonyn]],<ref name=chicago /> ja se perustuu kuuluisiin [[Salemin noitavainot|Salemin noitavainoihin]] ja on [[allegoria]] Yhdysvaltain 1950-luvun kommunistivainoista.<ref name="kukatekimita1986">{{Kirjaviite | Tekijä=Fehrenbacher, Don E. ym. (toim.) | Nimeke=Kuka teki mitä | Sivu=177 | Selite=(Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary, 1985.) Suomentaneet Lippo ja Sirkka Salonen. Suomenkielisen laitoksen muutokset ja lisäykset: Juha Väänänen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suuri suomalainen kirjakerho | Vuosi=1986 | Isbn=951-643-251-4}}</ref>
 
Miller tuomittiin vuonna 1957 kongressin halventamisesta, koska hän ei suostunut ilmiantamaan kommunistisesta toiminnasta epäiltyjä kollegojaan [[House Un-American Activities Committee|Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkintakomission]] kuulusteluissa. Tuomio kumottiin seuraavana vuonna.<ref name=chicago /> Miller joutui myös [[Hollywoodin musta lista|Hollywoodin mustalle listalle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.spartacus-educational.com/USAhollywood10.htm | Nimeke = Hollywood Ten | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Spartacus Educational Publishers | Viitattu = 14.11.2019 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Erottuaan ensimmäisestä vaimostaan Miller meni vuonna 1956 naimisiin näyttelijätähti [[Marilyn Monroe]]n kanssa. Miller sovitti kertomuksensa ”Sopeutumattomat” käsikirjoitukseksi [[Sopeutumattomat|samannimiseen elokuvaan]], jossa Monroe näytteli. Pariskunta erosi vuonna 1961.<ref name=chicago /> Millerin kolmas vaimo oli valokuvaaja [[Inge Morath]], jonka kanssa Miller oli naimisissa vuodesta 1962 vaimon kuolemaan 2002 asti. He saivat yhden lapsen.<ref name=kuollut>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5196196 | Nimeke = Kirjailija Arthur Miller kuollut | Tekijä = | Ajankohta = 11.2.2005 | Julkaisija = Yle uutiset | Viitattu = 14.11.2019 }}</ref> Miller ja Morath tekivät yhteistyötä useissa valokuvajournalistisissa hankkeissa. Miller puhui 1960-luvulla julkisuudessa [[Vietnamin sota]]a vastaan, ja hänet nimitettiin kirjailijoita puolustavan [[Kansainvälinen Pen|kansainvälisen PEN-järjestön]] puheenjohtajaksi. Hän toimi myös [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattien]] valitsijamiehenä vuonna 1968.<ref name=chicago />
 
Miller ei kirjoittanut paljon 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1991 saivat ensiesityksensä hänen näytelmänsä ''The Ride Down Mount Morgan'' ja ''The Last Yankee''. Niiden menestyksen myötä myös joitain Millerin vanhoja näytelmiä alettiin esittää uudelleen.<ref name=americanmasters /> Vuonna 1996 Miller osallistui näytelmänsä ''Tulikoe'' elokuvakäsikirjoituksen tekoon. Millerin viimeinen näytelmä oli ''Finish the Picture'', joka sai ensiesityksensä 2004. Millerin merkittävimpiä näytelmiä esitetään edelleen teattereissa.<ref name=chicago />
Rivi 48:
 
== Näytelmätuotantoa ==
* ''No Villain'' (1936; esikoisnäytelmä)
* ''[[Kaikki minun poikani]]'' (''All My Sons'', 1947)
* ''[[Kauppamatkustajan kuolema]]'' (''Death of a Salesman'', 1949)
* ''Tulikoe'' tai ''Noitavaino'' (''The Crucible'', 1953)
* ''Kaksi maanantaita'' (''A Memory of Two Mondays'', 1955)
* ''[[Näköala sillalta]]'' (''A View from the Bridge'', 1955)
Rivi 70:
 
{{AAKKOSTUS:Miller, Arthur}}
[[Luokka:77.1 Teatteritaide]]
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset näytelmäkirjailijat]]
[[Luokka:Juutalaiset kirjailijat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Miller”