Ero sivun ”Ahvenanmaan maakunta” versioiden välillä

Ahvenanmaan maakunta (muokkaa)

Versio 18. syyskuuta 2020 kello 22.09

19 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
→‎Hallinto ja politiikka: Kh
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
EU-jäsenyyden myötä Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon. Tämä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Tavaran lähettäminen verorajan yli Manner-Suomeen tai muualle EU:hun katsotaan maahantuonniksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9122901 |nimeke =Ihmettelitkö verkkokaupan halpoja hintoja? Yle tutki, miten Ahvenanmaan veroton pakettiralli toimii|viitattu=2016-09-11}}</ref> Tällöin alle 22 euron arvoiset postilähetykset (pl. alkoholi, tupakka ja kosmetiikka) voidaan myydä Suomeen ilman arvonlisäveroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kauppa/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses%2814185%29 |nimeke = Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa|julkaisu =vero.fi |julkaisija = Verottaja|viitattu = 4.8.2014 |ajankohta = }}</ref> Ahvenanmaa on täten niin kutsuttu [[veroparatiisi]].<ref name=":0" />
 
Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. maakunnanMaakunnan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä. Ahvenanmaalla on myös oma erityisasiantuntijansa Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.<ref name="EUWWW"/>
 
Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Mikäli maakunta jättää panematta täytäntöön jonkin unionin säädöksen joka kuuluu sen toimivaltaan, ja Suomi tuomitaan tästä laiminlyönnistä rahalliseen seuraamukseen, maakunta vastaa sakosta täysimääräisesti.<ref name="EUPDF"/>
Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.<ref name="S1922"/>
 
Ne ahvenanmaalaiset, joilla on kotiseutuoikeus, ovat nykyisin käytännössä vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. Ase­palveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenan­maan itse­hallinto­lain mukaan velvoittaa palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviili­hallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat vapautettuja ase­velvollisuudesta. Vapautus ei koske niitä, jotka 12 vuotta täytettyään ovat muuttanutmuuttaneet maakuntaan.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 Ahvenanmaan itsehallintolaki, 12 §]</ref> Jotkut ahvenan­maalaiset kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä [[Uudenmaan prikaati]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2017/10/10/frivillig-alanning-i-dragsvik-alla-borde-gora-sitt-for-forsvaret/ | Nimeke = Frivillig ålänning i Dragsvik: Alla borde göra sitt för försvaret | Julkaisu = Svenska Yle | Viitattu = 11.2.2010 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Toisen maailmansodan aikana työikäiset ahvenanmaalaiset olivat [[työvelvollisuus|työvelvollisina]] merimiehinä korvauksena siitä, etteivät joutuneet sotaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9250685 | Nimeke ="Nytkö se helvetti sotaväen kanssa taas alkaa" – Sotilaiden edellinen käynti ei innostanut ahvenanmaalaisia | Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 30.10.2016 }}</ref>
 
=== Kotiseutuoikeus ===
Ahvenanmaalla on voimassa [[kotiseutuoikeus]]järjestelmä (''hembygdsrätt''). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin hänen on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen]] taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 Ahvenanmaan itsehallintolaki 7 §]</ref> Suomen kansalaisella on oikeus itsehallintolain mukaan käyttää Ahvenanmaalla [[Suomen kieli|suomea]] tuomioistuimissa ja ollessaollessaan tekemisissä valtion viranomaisten kanssa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 Ahvenanmaan itsehallintolaki 37 §]</ref> Tarvittaessa käytetään tulkkia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423 | Nimeke =Oikeus tulkkaukseen: Kielilaki 18 § | Julkaisu =Finlex | Viitattu =16.1.2016 }}</ref>
 
=== Ahvenanmaan itsenäisyyskysymys ===
Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva [[Ahvenanmaan tulevaisuus]] -puolue. Itsenäisyydellä pyritään turvaamaan maakunnan ruotsinkielinen kulttuuri. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://alandsframtid.ax/arkiv/4376|nimeke=”Språkproblem lyfter frågan om självständighet”|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Ålands Framtid|viitattu=28.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref> Itsenäisyyden kannatus on kymmenen prosentin luokkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/27/fler-vill-ha-sjalvstandighet-i-europa | Nimeke = Fler vill ha självständighet i Europa | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Yle | Viitattu =31.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Ahvenanmaan tulevaisuus on myös pyrkinyt tuomaan esille muiden vastaavien alueiden, kuten [[Färsaaret|Färsaarten]], itsenäistymispyrkimyksiä esimerkkeinä Ahvenanmaalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://alandsframtid.ax/arkiv/4594|nimeke=Färöarna visar vägen mot självständighet|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Ålands Framtid|viitattu=28.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref>
 
Yleinen harhaluulo Manner-Suomessa suomalaisten keskuudessa on, että ahvenanmaalaisilla olisi haluja myös kuulua Ruotsiin, mutta tammikuussa 2020 julkaistun kyselyn tulos paljasti, että 78&nbsp;% ahvenanmaalaisista haluaa säilyttää maakunnan autonomisena osana Suomea. Saman kyselyn mukaan 9&nbsp;% väestöstä kannattaisi Ahvenanmaan itsenäistymistä ja vain 4&nbsp;% kannattaisi Ahvenanmaan liittymistä Ruotsiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6ae58e26-4e1c-4c0d-915f-c67113159e07|nimeke=Suomalaisten mielikuvalle täystyrmäys – Kysely: Ahvenanmaalaiset eivät haluaisi kuulua Ruotsiin|tekijä=Gråsten, Hanna|julkaisu=Iltalehti|ajankohta=31.1.2020|julkaisija=|viitattu=28.2.2020}}</ref>.
 
== Väestö ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:MobileDiff/19174245”