Ero sivun ”Mesipistiäiset” versioiden välillä

{{Taksonomia/eläimet

| nimi = MehiläisetMesipistiäiset

| domeenitaso1 = Domeeni

| kuntanimi1 = [[EläinkuntaAitotumaiset]] ''Animalia''Eucarya

| luokkanimi2 = [[HyönteisetEläinkunta]] ''Insecta''Animalia

| alalahkonimi3 = [[HoikkatyvisetNiveljalkaiset]] ''Apocrita''Arthropoda

| jaot = * [[Maamehiläiset]] Andrenidae

*'' [[Dasypodaidae]]''

* [[Hietamehiläiset]] ''Halictidae''

*'' [[Meganomiidae]]''

*'' [[Melittidae]]''

*'' [[Stenotritidae]]''

MehiläisiäMesipistiäisiä esiintyy kautta maailman. Niitä tunnetaan noin 20&nbsp;000 lajia.,<ref name=princeton /> joista Suomessa elää 235.<ref name="laji.fi" /> Useat mehiläislajitmesipistiäislajit ovat yksineläjiä eli erakkoja. Hunajamehiläiset sen sijaan muodostavat suuria ja hyvin järjestäytyneitä yhdyskuntia, jonka jäsenet ovat lähisukulaisia keskenään. Näiden lajien sosiaalinen käyttäytyminen on monimutkaista ja poikkeuksellista koko eläinkunnassa.<ref name=princeton />

Ihmiselle tutuin mehiläinenmesipistiäinen on [[tarhamehiläinen]] (''Apis mellifera''). Se elää parvissa ja sitä käytetään mehiläistuotteiden kuten [[hunaja]]n tuotantoon.<ref name="savolainen">{{Kirjaviite | Tekijä = Savolainen, Tero H. | Nimeke = Mehiläisten maailma: tunne, hoida, harrasta | Vuosi = 2016 | Sivu = 14 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 978-951-31-8496-4 }}</ref>

== Kehitys ==

MehiläisetMesipistiäiset kehittyivät [[Ampiaiset|ampiaisten]] edeltäjistä, jotka [[Kukkakasvit|kukkakasvien]] synnyn myötä noin 100 miljoonaa vuotta sitten siirtyivät käyttämään kasvien [[siitepöly]]ä proteiinin lähteenään.<ref name=princeton>{{Verkkoviite | Osoite = http://assets.press.princeton.edu/chapters/i10336.pdf | Nimeke = Introducing the Bee | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Princeton University Press | Viitattu = 24.4.2019 }}</ref>

== Piirteitä ==

Ampiaisiin verrattuna mehiläisetmesipistiäiset ovat yleensä rakenteeltaan tukevampia sekä karvaisempia. Jotkin lajit ovat kuitenkin ampiaisten tapaan hoikkia ja vähäkarvaisia, joskus jopa samanvärisiä kuin ampiaiset.<ref name=michener-3 />

Pienimmät mehiläislajitmesipistiäislajit ovat pituudeltaan alle 2 millimetriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.buzzaboutbees.net/worlds-smallest-bee.html | Nimeke = World's Smallest Bee | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Buzzaboutbees.net | Viitattu = 24.4.2019 }}</ref> Maailman suurin mehiläinenmesipistiäinen on [[Malaijien saaristo]]ssa elävä ''[[WallacenMegachile jättiläismehiläinenpluto]] (''Megachile pluto''), joka kasvaa 39 millimetrin pituiseksi.<ref>Tutkijat löysivät jättiläismehiläisyksilön. Helsingin Sanomat 23.2.2019 B 3</ref><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10658285 Katoileva jättimehiläinen hukkui ensin 120 vuodeksi, sitten 38 vuodeksi,] Yle.fi uutiset 22.2.2019, viitattu 23.2.2019</ref>

Monen mehiläislajinmesipistiäislajin naaraalla on myrkkypistin, jota mehiläinenmesipistiäinen käyttää puolustautuakseen. Heimojen ''Andrenidae''[[Maamehiläiset|Maamehiläisten]], ''Megachilidae''[[Vatsaharjamehiläiset|vatsaharjamehiläisten]] ja ''Apidae''[[Aitomehiläiset|aitomehiläisten]] monilla lajeilla pistin on vaatimaton tai puuttuu kokonaan.<ref>Michener 2007, s. 111.</ref>

MehiläistenMesipistiäisten selkein ero lähes kaikkiin ampiaisiin on se, että mehiläisetmesipistiäiset tarvitsevat kukkien siitepölyä saadakseen [[proteiini]]a toukkiensa ravinnoksi, eivätkä ne syö hyönteisiä tai hämähäkkieläimiä kuten ampiaiset. Tähän poikkeus on eräs mehiläistenmesipistiäisten ''Trigona''-suvun laji, joka ruokkii toukkaansa raadoilla.<ref name=michener-3>Michener 2007, s. 3.</ref>

== Yksilönkehitys ==

MehiläinenMesipistiäinen kehittyy munasta toukkavaiheen ja kotelovaiheen kautta aikuiseksi yksilöksi. Lähes kaikkien mehiläislajienmesipistiäislajien muna on valkoinen, pitkulainen ja hiukan kaareva. MehiläinenMesipistiäinen laskee munansa yleensä sen ruoan päälle, jota toukan on tarkoitus syödä. Jotkin lajit kuitenkin ruokkivat aktiivisesti toukkiaan, jolloin munan sijoituksella ruokaan nähden ei ole väliä. Yhdyskuntamehiläisten munat ovat pieniä ja erakkomehiläisten munat suuria. Erään ''Xylocopa''-lajin muna on mahdollisesti koko hyönteismaailman suurin, jopa 16,5 millimetriä eli puolet mehiläisenmesipistiäisen omasta pituudesta.<ref>Michener 2007, s. 6–7.</ref>

== Käyttäytyminen ==

Jotkin mehiläislajitmesipistiäislajit tekevät pesänsä maan alle, toiset korkealle puihin, ja jotkin ihmisten taloihin.<ref name=princeton /> Jotkin mehiläislajitmesipistiäislajit ovat [[Loinen (biologia)|loisia]], jotka ryöstävät toisilta yksilöiltä pesän, elävät toisten lajien rakentamissa pesissä, tai jättävät munansa toisten lajien kasvatettavaksi.<ref>Michener 2007, s. 30.</ref>

Erakkomehiläinen rakentaa oman pesänsä ja ruokkii itse omat jälkeläisensä. Se voi kaivaa pesänsä esimerkiksi maahan muiden pesien viereen. Yhdyskuntamehiläiset elävät pesässä muiden yksilöiden kanssa. [[Aitososiaalisuus|Aitososiaaliseen]] yhdyskuntaan kuuluu yleensä työläisiä sekä yksi kuningatar, joka hoitaa munimisen ja on usein kaikkien työläisten äiti. Kuningatar on monilla lajeilla suurikokoisempi kuin työläiset. Joidenkin lajien yhdyskunnat eivät ole aitososiaalisia, vaan ne muodostuvat samasta sukupolvesta, usein sisaruksista. Joissain mehiläisyhdyskunnissamesipistiäisyhdyskunnissa ei ole minkäänlaista työnjakoa, vaan kaikki jäsenet toimivat samalla tavalla.<ref>Michener 2007, s. 12–13.</ref>

MehiläislajienMesipistiäislajien sukupuolikäyttäytyminen vaihtelee lajien välillä runsaasti. Joidenkin lajien naaras parittelee vain kerran, toisten lajien naaraat useita kertoja. Useimpien lajien urokset pystyvät parittelemaan useasti.<ref>Michener 2007, s. 9.</ref>

== Hyödyt ihmiselle ja luonnolle ==

Hunajamehiläiset tuottavat muun muassa hunajaa ja mehiläisvahaa, minkä vuoksi ihminen kasvattaa niitä hyötyeläimenä. MehiläisetMesipistiäiset ovat välttämättömiä hedelmien ja vihannesten pölyttäjiä kuljettaessaan siitepölyä kukasta kukkaan.<ref name=princeton />

== Uhat ==

MehiläistenMesipistiäisten nykyisiä uhkia ovat niiden elinympäristöjen katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit.<ref name=princeton />

== MehiläislajejaMesipistiäislajeja ==

{{viitteetViitteet}}

{{MetatietoTaksopalkki}}

[[Luokka:MehiläisetMesipistiäiset|*]]