Ero sivun ”Brutalismi” versioiden välillä

'''Brutalismi''' eli '''betonibrutalismi''' on [[modernismi|modernistisen]] [[arkkitehtuuri]]n suuntaus, joka kehittyi 1950-luvulla reaktiona hillitylle modernismille.<ref name="Arkkitehtuurisanasto">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/taidehistoria/virtuaali/sanastoindex.shtml | Nimeke = Arkkitehtuurisanasto | Tekijä = Lindqvist, Mikko & Sirén-Valanta, Susanna | Ajankohta = 16.10.2000 | Julkaisu = Virtuaalinen arkkitehtuurikävely | Julkaisija = Helsingin yliopiston avoin yliopisto/Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia | Viitattu = 11.02.2018 }}</ref> Suuntausta kutsutaan joskus myös uusbrutalismiksi. Brutalismi suosi rakennusten selkeän konstruktiivista hahmotusta ja viimeistelemättömiä materiaalipintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47722/951-34-0991-0.pdf | Nimeke = Taidehistorian sanasto | Tekijä = Valkeapää, Leena Valkeapää (toim.) | Tiedostomuoto = pdf PDF | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 10.1.2018 | Kieli = }}</ref> Käsite syntyi alun perin Englannissa.<ref name="Revell.Didrichsenin.taidemuseo">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.didrichsenmuseum.fi/museo/arkkitehtuuri/viljo-revell/ | Nimeke = Viljo Revell | Julkaisu = Didrichsenin taidemuseo | Viitattu = 10.02.2018 }}</ref> Suuntaus kukoisti 1950–1970-luvuilla.

Nimen pohjalla on karkeaa tarkoittava sana brutaali. Puhdaslinjainen muotokieli ja viimeistelemättömät betonipinnat ovat tyypillisiä brutalismia edustaville rakennuksille. Betonirakenteet ovat pelkistettyjä eikä raakabetonipinnoille ole tehty silottavaa käsittelyä. Seinäpinnoissa ja julkisivuissa näkyvät valumuottien jäljet ja pinta jätetään maalaamattomaksi.<ref name="S20">Standertskjöld, s. 20.</ref>

Suomessa arkkitehti [[Viljo Revell]] on mainittu betonibrutalismin edustajaksi.<ref name="S20"/> Vuosina 1958–1961 hän suunnitteli betonisen [[Vatialan siunauskappeli]]n,<ref name="RKY.Valtiala.siunauskappeli">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1451 | Nimeke = Vatialan siunauskappeli | Ajankohta = 22.12.2009 | Julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY | Viitattu = 10.02.2018 }}</ref> jonka parabolisen holvikaaren muotoon rakennetun kirkkosalin seinät käsiteltiin ruiskubetonilla. Revellin yhdessä [[Heikki Castrén]]in kanssa suunnittelema Helsingin Kaivokadulla sijaitseva City Center eli [[Makkaratalo]] valmistui 1967. Rakennuksessa oli Keskuskadun puolella isot betoniset ajorampit, joita pitkin ajettiin autolla betonisen parvekekaiteen eli ”makkaran” taakse parkkitasanteelle.<ref name="S20"/>

Myös [[Järvenpään kirkko]]a on luonnehdittu tyyliltään betonibrutalistiseksi.<ref name="Kirkon.suunnittelija.Erkki.Elomaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/15417-kirkon-suunnittelija-on-erkki-elomaa | Nimeke = Kirkon suunnittelija on Erkki Elomaa | Ajankohta = 21.2.2011 | Julkaisu = Keski-Uusimaa | Viitattu = 10.02.2018 }}</ref><ref name="Järvenpään.Kirkko.betonibrutalismi">{{Verkkoviite | Osoite = http://slideplayer.fi/slide/5791584/ | Nimeke = Järvenpään Kirkko ja betonibrutalismi | Tekijä = Hannes Pakarinen, Hannes | Julkaisu = SidePlayer | Viitattu = 10.02.2018 }}</ref> Brutalismin tunnetuimpiin suomalaisiin edustajiin kuului myös [[Aarno Ruusuvuori]] (mm. [[Tapiolan kirkko|Tapiolan]] ja [[Huutoniemen kirkko|Huutoniemen]] kirkot). Kansainvälisesti maineikas tyylin edustaja on [[Le Corbusier]], joka myös käytti termiä ensimmäisenä 1950-luvulla.<ref name="S20"/> [[Marjatta Jaatinen|Marjatta]] ja [[Martti Jaatinen|Martti Jaatisen]] [[Oulu]]n monumentaalikeskustan suunnitelma voitti 1962 asemakaavan suunnittelukilpailun. Tästä betonibrutalismin edustajasta valmistui kuitenkin vain osa, [[Oulun kaupunginteatteri|teatteri]] ja [[Oulun kaupunginkirjasto|kirjasto]].<ref name="Oulun.pääkirjaston.rakennushistoriaselvitys">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=590f8e06-a629-426b-8d73-825094034e99&groupId=78400 | Nimeke = Oulun pääkirjaston rakennushistoriaselvitys | Tekijä = Arkkitehtitoimisto Pia Krogius | Ajankohta = 2.11.2012 | Selite = s. 4 | Viitattu = 10.02.2018 }}</ref><ref name="RKY.Oulun.rantakorttelit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1474 | Nimeke = Oulun rantakorttelien julkinen kaupunkitila | Ajankohta = 22.12.2009 | Julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY | Viitattu = 10.02.2018 }}</ref>

{{tynkäTynkä/Arkkitehtuuri}}