Ero sivun ”Näköaisti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjasta paljolti uusiksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
 
==Näköreseptorisolut==
Silmään tuleva valo [[Taittuminen|taittuu]] aluksi [[sarveiskalvo]]n rajalla ja sen jälkeen linssissä eli [[mykiö]]ssä, joka sijaitsee iiriksen takana. Sen seurauksena verkkokalvolle muodostuu ylösalaisin oleva mutta tarkka kuva, jonka aivot kääntävät myöhemmin oikeinpäin. Verkkokalvossa sijaitsevia valoon reagoivia näköreseptorisoluja on kahta tyyppiä, tappeja ja sauvoja. [[Tappisolu]]ja on ihmisellä noin 1006 miljoonaa ja [[sauvasolu]]ja 6100 miljoonaa. Tappisolut ovat erikoistuneet värien näkemiseen. Sauvosolut eivät erota värejä mutta ovat erittäin herkkiä ja toimivat myös [[hämärä]]ssä. Näköreseptorisoluissa valoon reagoivat näköpigmentit. Verkkokalvossa on muitakin näkörataan kuuluvia hermosoluja, joihin näköreseptorisolut ovat yhteyksissä.<ref name=leppaluoto-silma />
 
Tappisoluilla on kolmea erilaista näköpigmenttiä: siniherkkää, viherherkkää ja punaherkkää. Jokainen niistä absorboi tiettyjä aallonpituuksia, joiden yhdistelmistä seuraa aivoissa aistimus tietystä väristä tai [[Sävy|värisävystä]]. [[Värisokeus|Värisokean]] henkilön silmät eivät kykene erottamaan värejä normaalisti, sillä heillä ei ole vihreän tai punaisen näköpigmentin [[geeni]]ä.<ref>Leppäluoto ym. 2019, s. 403–404.</ref>