Ero sivun ”Kuivatislaus” versioiden välillä

'''Kuivatislaus''' eli '''pyrolyysi''' (myös ''destruktiivinen tislaus'') on [[kemiallinen reaktio]], jossa [[Orgaaninen|orgaanisia]] kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla [[happi|hapen]] pääsemättä vaikuttamaan prosessiin. Nimitys johtuu siitä, että aine fraktioidaan ("tislataan") sellaisenaan (kuiviltaan); kyse ei kuitenkaan ole, kuten [[tislaus|tislauksessa]], aineensiirron yksikköoperaatiosta (fysikaalisesta reaktiosta), vaan [[kemiallinen reaktio|kemiallisesta reaktiosta]]. Kuivatislaus on voimakkaasti [[pelkistys|pelkistävä]] reaktio, ja se pilkkoo makromolekyylejä komponentteihinsa, rikkoo [[esterit|estereitä]] ja [[amidi|amideja]], jasekä erottaa pieniä [[molekyyli|molekyylejä]]. Tavallisimmat kuivatislaustuotteet (alitteet) ovat [[koksi]], [[terva]] ja [[puuhiili|sysi]]. Tisleenä saatuja tuotteita ovat [[vesi]], [[hiilimonoksidi]], erilaiset [[hiilivety|hiilivedyt]], [[etikkahappo]], [[metanoli]], [[ammoniakki]], [[fenoli]]t ja orgaaniset [[emäs|emäkset]].

Pyrolyysissä käytetään joko vakuumia (''tyhjiöpyrolyysi'') tai inerttiä[[inertti]]ä atmosfääriä, kuten [[typpi|typpeä]] syrjäyttämään ilman happi. Teollisuuden pyrolyysireaktiot tehdään pääsääntöisesti 200–500 °C:n lämpötilassa.

Teollisuudessa kuivatislataan muun muassa [[puu]]ta, [[kivihiili|kivi-]] ja [[ruskohiili|ruskohiiltä]], [[turve]]tta ja [[hartsi]]a. Puun kuivatislausta ovat muun muassa [[miilu]]npoltto ja [[tervanpoltto]]. Puun kuivatislauksessa eli [[puunhiilto|puunhiillossa]] saadaan muun muassa tervaa, etikkahappoa, metanolia, [[asetoni]]a ja [[tärpätti]]ä. Kivihiilen kuivatislauksessa saadaan [[valokaasu]]a, koksia, ammoniakkia, raakaa [[bentseeni]]ä sekä [[kivihiiliterva]]a. Tervanpoltto on eräs kuivatislauksen perinteinen sovellus. Nykyaikainen rauta- ja terästeollisuus sai alkunsa vasta [[Abraham Darby I]]:n kehitettyä 1709 kivihiilen pyrolyysin,{{Kenen mukaan}}, jolla saatiin [[masuuni]]n raaka-aineeksi kelpaavaa koksia.{{Lähde}}