Ero sivun ”Hercules (yritys)” versioiden välillä

253 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
kh + w + tiiv.
p (w, kh)
(kh + w + tiiv.)
'''Hercules Incorporated''' oli yhdysvaltalainen [[Kemianteollisuus|kemianteollisuuden]] yritys, joka valmisti erikoiskemikaaleja puu- ja sellu-, lääke- ja rakennustarviketeollisuudelle.
 
Yhtiö perustettiin vuonna 1912 nimellä '''Hercules Powder Company'''. Perustamisen taustalla oli [[DuPont]]in Yhdysvaltojen räjähdemarkkinoilla saavuttaman määrävän markkina-aseman purkaminen. Hercules sai osan DuPontin tuotantolaitoksista ja muista varoista, joiden turvin se aloitti oman liiketoimintansa. Yhtiöiden välit pysyivät vuosikymmenten kuluessa kuitenkin varsin läheisinä, sillä Herculeksen hallinnossa istui 1970-luvun lopulle [[Dupont (suku)|du Pont -sukuun]] kytköksissä olleita henkilöitä. Yhtiö keskittyi alkuvuosikymmeninään räjähdeteollisuuteen, laajentaenja laajensi 1930-luvulla liiketoimintaansa [[Pihkanjalostustuotteet|pihkanjalostustuotteisiin]] 1930-luvulla. Räjähdeliiketoiminta kantoi Herculeksen [[1930-luvun lama]]n läpi ja yhtiön nousi kukoistukseen sotavuosien kasvattaman menekin ja alan yhtiöiden laittoman [[kartelli]]n myötä. Sotien päätyttyä Hercules lähti [[Polymeeriteollisuus|polymeeri-]] ja [[Aseteollisuus|aseteollisuuteen]], alkaenja alkoi valmistaa muun muassa ohjusten [[Kiinteä rakettipolttoaine|kiinteää ajoainetta]] käyttäneitä rakettimoottoreita. Hercules oli yksi [[napalmi]]a ja kasvimyrkky [[Agent Orange]]a [[Yhdysvaltain puolustusministeriö]]lle [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] aikana toimittaneista yhtiöistä.
 
Yhtiö ajautui vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen [[vuoden 1973 öljykriisi]]n seuraksena ja sen liiketoiminta-alojen kokonaismyynti romahti 90 prosentilla vuonna 1975. Vuosi ei ollut hyvä muillekaan kemianteollisuuden yrityksille, mutta vaikeudet osuivat Herculekseen vielä muita pahemmin. Tilannemikä johti huomattaviin irtisanomisiin ja yhtiön johtoketjun uudelleenorganisointiin. Hercules siirsi liiketoimintansa painopistettä kulutuskemikaaleista korkeamman lisäarvon erikoiskemikaaleihin ja karsi kannattamattomien divisiooniaosastoja. Yhtiö valikoi propyleenikuidut ja -kalvot, elintarviketeollisuuden makuaineet ja hajusteet, paperiteollisuuskemikaalit, ilmailu- ja avaruusteollisuuden tuotteet ja grafiittikuidut aloiksi, joihin se panostaisi. Hercules menestyi hyvin taloudellisesti 1980-luvulla.
 
Yhtiö keskitti 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa voimansa kehittyneisiin materiaalien ja elintarviketeollisuuden [[lisäaine]]iden, kuten pektiinin ja karrageneenin, kehittämiseen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Lisäainetuotteeet menestyivät 1990-luvun alulla, mutta yhtiön tulosta painoi sen ilmailu- ja avaruusteollisuuden osaston hankaluudet. Näiden ratkettua Hercules kolminkertaisti 1990-luvun kuluessa [[markkina-arvo]]nsa 1990-luvun kuluessa. Yhtiö teki vuosikymmenen loppupuolella joukon yrityskauppoja, joista monet sujuivat ongelmitta. [[BetzDearborn]]in osto vuonna 1998 kuitenkin epäonnistui ja yhtiö ajautui taloudellisesti huonoon tilanteeseen. Myyntihetkellä Yhdysvaltain suurin kemikaalitoimittaja [[Ashland Global|Ashland]] osti heinäkuussa 2008 Herculeksen jäljellä olevat toiminnot 2,6 miljardilla dollarilla heinäkuussa 2008.
 
== Historia ==
=== Tausta, perustaminen ja varhaiset vuodet ===
Hercules Powder Company toimi jo 1800-luvulla, mutta [[DuPont]] osti sen ja joukon pienempiä räjähdevalmistajia 1880-luvulla, ja yksi ostetuista yhtiöistä oli Hercules Powder Company. YhtiöDuPont olisaavutti 1900-luvun alulla saavuttanut alallaalussa [[Määräävä markkina-asema|määräävämääräävän markkina-aseman]], sillä se valmisti kaksi kolmasosaa Yhdysvalloissa myydystä [[Dynamiitti|dynamiitista]] ja [[Ruuti|ruudista]]. Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin päätyi hajottmaaanhajottamaan DuPontinyhtiön [[Sherman Antitrust Act]]in nojalla. Yksi DuPontista vuonna 1912 toimitetussa oikeudenkäynnissä irrotetuista yhtiöistä oli siihen vuosikymmeniä aiemmin liitetty Hercules Powder Company. Hajottamisella pyrittiin vahvistaavahvistamaan kilpailua räjähdeteollisuudessa, mutta hajotettujen yhtiöiden annettiin oikeudenkäynnin jälkeenkin jatkaa vanhaa markkinaa dominoinutta suhdettaan. Herculeksen pääkonttori sijaitsi DuPontin tapaan Delawaren[[Delaware]]n [[Wilmington (Delaware)|Wilmingtonissa]], ja sen johtokunta muodostettiin pitkälti tien toiselta puolelta DuPontista lähteneistä johtajista. Yhtiön puheenjohtajina toimi 1970-luvun lopulle [[Dupont (suku)|du Pont -sukuun]] kytköksissä olleita henkilöitä.<ref name="fundinguniverse">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.fundinguniverse.com/company-histories/hercules-inc-history/ | Nimeke =Hercules Inc. History | Julkaisu =fundinguniverse.com | Viitattu =12.9.2020 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
YhtiöHerculesilla oli erikoisen perustamisjärjestelynsä myötäansiosta vahvassavahva etulyöntiasemassaetulyöntiasema jo perustamishetkellään. Sillä oli omistuksessaan useita toimivia räjähdetehtaita, ja se hallitsi merkittävää osaa räjähdemarkkinasta. Yhtiö oli pääomitettu viidellä miljoonalla dollarilla, ja se teki ensimmäisestä vuodestaan alkaen voittoa. Yhtiön asiakkaita olivat kaivosteollisuus, aseidenomistajat ja Yhdysvaltain asevoimat.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Herculeksen [[Connecticut]]in [[Hazardville]]ssa sijainnut tehdas räjähti vain kuukausi yhtiön toiminnan alkamisen jälkeen, joskin tehtaan menetys ei vaikuttanut merkittävästi yhtiön talouteen. Herculeksella oli useita pienempiä tehtaita Yhdysvaltain itärannikolla yhden suuremman sijasta. Räjähdetoimituksiin liittyneiden riskien takia tehtaat oli sijoitettu tuotteiden asiakaskunnan läheisyyteen sen sijaan, että sijoituspaikka olisi valittu raaka-aineiden toimitusreittejä painottaen.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Yhtiön ensimmäinen merkittävä kauppa tapahtui vuonna 1916, kun se solmi rahakkaan sopimuksen [[asetoni]]n toimittamisesta Britanniaan. Sopimuksessa oli kuitenkin yksi erityispiirre: siinä vaadittiin, ettei tuotanto käyttäisi mitään tuolloin tunnettua pääraaka-ainetta kemikaalin valmistuksessa. Hercules lähetti tämän myötä aluksia tyynelleTyynelle valtamerelle keräämään [[päärynälevä]]ä, jota käytettiin liuottimen valmistukseen. Tulosta paransi myös ruutikauppa Yhdysvaltain asevoimien kanssa. Yhtiö maksoi suuret osingot osakkeenomistajilleen.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Yhtiö käynnisti pellavaselluloosan[[pellava]]selluloosan valmistamisen pellavansiementen prosessoinnin sivutuotteena syntyneestä nukasta vuonna 1920. Tuotteella oli satoja teollisia käyttökohteita, siitä voitiin valmistaa esimerkiksi räjähdysherkkää [[nitroselluloosa]]a [[nitroglyseriini]]käsittelyllä. Muita käyttökohteita oli muun muassa lakkojen ja muovien tuotannossa. Yhtiöstä kasvoi varsin pian maailmanmitassa merkittävä pellavaselluloosan valmistaja. DuPont valmisti myös nitroselluloosaa, muttei nähnyt Herculeksen liiketoiminnan diversifiontia uhkana, sillä yhtiö valmisti ainetta vain omaan käyttöönsä.<ref name="fundinguniverse"/>
 
=== Pihkanjalostustuotteet ja toinen maailmansota ===
[[Tiedosto:The Meat Shortage Threatens at Hercules - NARA - 533923.jpg|pienoiskuva|upright|Yhtiön propagandajuliste toisen maailmasodan ajalta.]]
Yhdysvaltain senaatin komitea arvioi vuonna 1920, että [[Pihkanjalostustuotteet|pihkanjalostustuotteiden]] saatavuus ehtyisi ja niihin liittyvä yhdysvaltalainen teollisuus kuihtuisi, kun korkealaatuisten kemikaalien tuottamiseen vaaditut käytettävissä olevat neitseelliset metsävarat kuluisivat loppuun. Hercules näki kuitenkin kuihtuvassa tuotteessa mahdollisuuden. Yhtiö alkoi kehittää pihkan[[pihka]]n tislausta puunkannoista yhteistyössä Yaryanin kanssa, joka oli yksi harvoista prosessia käyttäneistä yrityksistä. Herculeksesta kasvoi varsin nopeasti maailman suurin pihkanjalostustuotteiden valmistaja, kun yhtiö osti oikeudet kantojennostoon suurilla metsäaloilla ja rakensi uuden resiinitislauslaitoksen. Senaatin komitean ennustukset osoittautuivat kuitenkin vääriksi, kun nopeakasvuisten havupuumetsien palautuminen osoittautui odotettua nopeammaksi. Herculeksen sijoitus kannonnosto-oikeuksiin ja uuteen tuotantolaitokseen alkoi menettää arvoaan. Yhtiölle jäi suuret määrät heikompilaatuista kannoista tislattua tärpättiä[[tärpätti]]ä, joka ei kelvannut huonekaluteollisuuteen tumman värisävynsä seuraksena.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Hercules onnistui kuitenkin pelastamaan DuPontilta lähtöisin olevilla varoillaan kehnoon markkinatilanteeseen ajautuneet pihkabisneksensä. Yhtiö kehitti prosessin vaaleamman tärpätin valmistamiseksi ja pyrki tekemään puupohjaisesta tuotteestaan asiakkaille kannattavamman vaihtoehdon kilpaileviin tuotteisiin nähden. Yhtiön toiseksi suurin investointi tuotti kuitenkin edelleen vuonna 1935 pienimmän osuuden yhtiön tuloksesta. Tästä huolimatta tuoteryhmästä muodostui tärkeä Herculekselle. Pihkabisnes kasvoi hyvin hitaasti ja liiketoiminnasta saatiin voitollista vasta 1970-luvun puolivälissä. Räjähdeliiketoiminta oli Herculeksen kantava voima, ja vei yhtiön [[1930-luvun lama]]n lävitse. Hercules koostui vuonna 1935 viidestä divisioonastaosastosta, jotka keskittyivät räjäteisiinräjähteisiin, pihkajalosteisiin, nitroselluloosaan, kemialliseen puuvillaan ja paperituotteisiin, joista jälkimmäinenjoka oli tullut yhtiöönosaksi yritystä Paper Makers Chemical Corporationin oston myötä vuonna 1931.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Hercules oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] kynnyksellä Yhdysvaltain suurin pihkajalosteiden tuottaja ja kolmanneksi suurin räjähdevalmistaja, ja sen liiketoiminta kukoistikinkukoisti sotavuosina. Yhtiön kassaa lihottivat niin lailliset kuin enemmän kyseenalaiset tulot, sillä yhtiö jäi kiinni kartellimenettelystä[[kartelli]]menettelystä kemikaaliyritysten [[Atlas Chemical Industries|Atlas]] ja DuPont kanssa. DuPont tuomittiin kartellista 40&nbsp;000 dollarin sakkoihin. Herculeksen työvoima oli tuplaantunut sotavuosina, ja yhtiön tuon ajan vuosikertomuksissa korostuivat suunnitelmat sodanjälkeisille henkilöstöleikkauksille.<ref name="fundinguniverse"/>
 
=== Sodanjälkeinen diversifiointi ===
[[Tiedosto:Hercules Powder Company display in municipal building.jpg|pienoiskuva|Herculeksen tuotte-esittely 1950-luvulla.]]
Yhtiö havahtui tilanteeseensa noin kolme vuotta sodan päättymisen jälkeen. Yhtiön tuotteiden ytimen muodostaneet nitroselluloosa, paperituotteet ja pihkajalosteet kasvoivat onnettoman hitaasti ja vuosimyynti liikkui alalle keskinkertaisessa 200 miljoonassa dollarissa. Yhtiö päätti investoida 1950-luvulla [[Dimetyylitereftalaatti|dimetyylitereftalaatin]] (DMT) ja [[Polypropyleenipolypropyleeni]]n tuotantoon. Jälkimäisen tuotannossa voitiin hyödyntää muiden prosessien sivutuotteita, jotka olisivat muuten pätyneet jätteeksi. Vahvasti kasvavan polymeeriliiketoiminnan lisäksi yhtiö kehitti uusia käyttökohteita pihkajalosteille, kuten hyönteismyrkkyjä, tekstiilimateriaaleja, maaleja ja kumia. Herculeksen myynti tuplaantui vuosien 1955 ja 1963 välillä pitkälti valtionhallinnon kanssa solmittujen hankintasopimusten ansiosta.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Hercules diversifioi avaruusteollisuuteen vuonna 1959, kun yhtiö käynnisti [[Kiinteä rakettipolttoaine|kiinteiden rakettipolttoaineiden]] valmistuksen. Sen valmistamia polttoaineita ja propulsiojärjestelmiä käytettiin muun muassa [[UGM-27 Polaris|Polaris-]], [[LGM-30 Minuteman|Minuteman-]] ja [[MGR-1 Honest John|Honest John]] -ohjuksissa. Avaruustekniikan myynti kattoi liki kymmenyksen yhtiön myynnistä vuonna 1961, 15 prosenttia ja vuotta myöhemmin ja neljänneksen seuraavana. Rakettipolttoaineet, [[Elävä voima|elävää voimaa]] vastaan suunnitellut aseet ja sodassa suurissa määrin käytetyt kemikaalit, kuten [[Agent Orange]] ja [[napalmi]], tuottivat noin neljänneksen yhtiön myyntituloista [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] ajan.
 
Yhtiötä johti 1960-luvulla Du Pont -sukuun kuulunut George Thouron, joka lähti ohjaamaan yhtiötä sotateollisuudesta takaisin muovi- ja polymeeriteollisuuteen sekä petrokemianteollisuuteen. Yhtiön Herculon-keinokuidun ja CMC-kumituoteen markkinaosuudet kasvoivat suuriksi varsin nopeasti. 1960-luku ja 1970-luvun alku olivat hyviä aikoja yhtiölle. Se jatkoi tasaista kasvua ja pysyi voitollisena, vaikka liiketoiminnan uudelleensuuntaaminen oli vaatinut merkittäviä pääomia. Hercules Powder Company vaihtoi nimensä vuonna 1968 Hercules Incorporatediksi.<ref name="fundinguniverse"/>
 
=== 1970-luvun haasteet ===
[[Vuoden 1973 öljykriisi]] ajoi yhtiön hankalaan taloustilanteeseen, jota pahensi edelleen kahtakaksi vuotta myöhemmin tapahtunut pihkajalosteiden kysynnän romahtaminen. JälkimmäisissäPihkajalosteista oli ennustettu merkitäväämerkittävää pulaa, mikä oli ajanut käyttäjät varastoimaan tuotteita suurissa määrin. Hercules oli pulaa ennustaensiksi tilannut satoja tonneja resiiniä noin kaksinkertaisella hinnalla normaaliin nähden, mutta tuotetta ei saatu kaupaksi asiakaspuolen ylivarastoinnin seurauksena. Yhtiön kuituliiketoiminta ajautui samoihin aikoihin vaikeuksiin, ja vuonna 1975 sen liiketoiminta-alojen kokonaismyynti romahti 90 prosentilla vuonna 1975. Vuosi ei ollut hyvä muillekaan kemianteollisuuden yrityksille, mutta vaikeudet osuivat Herculekseen vielä muita pahemmin. HuonoHuonon vuosivuoden johtitakia yhtiön osakkeen arvon supistumiseensupistui 17 prosentilla.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Yhtiön johtajana toimi vaikeina vuosina Werner Brown, joka valisi seuraajakseen vuonna 1977 Alexander Giaccon. Uuden toimitusjohtajan johtamistyyli oli edeltäjäänsä terävämpi, mikä näkyi etenkin suurissa irtisanomisissa, jotkanjotka hän ajoi läpi johtajanuransa alulla. Irtisanomisten piiriin kuuluivat yli 700 henkilöä keskijohdossa ja kolme johtokunnan apulaisjohtajaa. Muutokset puolittivat johtotasojen määrän. Hän keskitti yhtiön hallinnon ympärilleen ja investoi tietokoneistamiseen pysyäkseen paremmin ajantasalla eri yksiköiden tilanteesta.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Giacco seurasi yhtiön strategian suhteen edeltäjänsä jalanjäljissä. Brown oli määritellyt tavoitteeksi 1970-luvun alussa määritellyt tavoitteeksi siirtymisen kulutuskemikaaleista korkeamman lisäarvon erikoiskemikaaleihin ja yhtiön kannattamattomien divisioonienosastojen karsinnan, jolloin voitaisiin keskittyä jäljellä jäävän liiketoiminnan kannattavuuden kehittämiseen. Giacco vähensi myös yhtiön perustutkimusrahoitusta ja keskitti toimintaa välittömästi kannattavampien tuotteiden kehittämiseen. Yhtiö pyrki laajentamaan tuoterepetuaariaan vuoden 1975 talousvaikeuksien kaltaisten tilanteiden välttämiseksi.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Hercules oli myös1980-luvun vuosikymmen vuoden 1975 talouvaikeuksien jälkeenpuolivälissä irtautunut kokonaan petrokemianteollisuudesta, joka oli hankalina vuosina kattanut liki 43 prosenttia yhtiön [[käyttöomaisuus|käyttöomaisuudesta]]. Pihkajalosteiden markkina heikkeni ja veti vuonna 1985 alas merkittävästi yhtiön tulosta vuonna 1985. Myös CMC-sideaineen kysyntä heikkeni, kun öljyteollisuus ei tarvinnut sitä porauksessa. Yhtiö valikoi propyleenikuidut ja -kalvot, elintarviketeollisuuden makuaineet ja hajusteet, paperiteollisuuskemikaalit, ilmailu- ja avaruusteollisuuden tuotteet ja grafiittikuidut aloiksi, joihin se panostaisi. Hercules myi pois 12 räjähde- ja DMT-tuotantolaitostaan vuosina 1975–1985.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Hercules ei saanut 1960-luvulla aloittamaansa [[herbisidi]]en tuotantoa kannattavaksi, mutta tuotteista myöhemmin nousseet oikeuskanteet jäivät painamaan yritystä vielä Arkansasin[[Arkansas]]in [[Jacksonville (Arkansas)|Jacksonvillessä]] sijainneen Reasor-Hillin herbisiditehtaan sulkmisenkin jälkeen. Agent Orange -kasvimyrkylle altistuneiden yhdysvaltalaisveteraanien ryhmäkanteen käsittely kesti viisi vuotta ja yhtiö joutui vuonna 1983 maksamaan 18 miljoonaa dollaria korvauksina vuonna 1983korvauksia. Korvaukset jäivätolivat kuitenkin juttuun vedettyjä muita yhtiöitä pienemmiksipienemmät, sillä Herculeksen kasvimyrkyssä oli muita toimittajia huomattavasti pienempiä määriä [[dioksiini]]epäpuhtautta, jota pidettiin myrkyn ensisijaisena haittoja aiheuttaneena ainesosana.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Polyropyleeni osoittautui menestyväksi liiketoimintahaaraksi. Hercules muodosti yhteisyrityksen italialaisen [[Montedison]] kanssa voidakseen hyödyntää italialaisten kehittämää erittäin hyvällä hyötysuhteella toiminutta polypropyleenin valmistustekniikkaa. Montedison ja Hercules olivat aiemmin tehneet yhteistyötä lääketeollisuuden yhteisyritys Adria Labsin muodossa. Uusi polypropyleenin valmistumenetelmä alensi tuotantokustannuksia niin merkittävästi, että materiaali korvasi edeltäjiään laajassa tuoteskaalassa aina kertakäyttöisiin tupakkafilttereihin saakka.<ref name="fundinguniverse"/>
=== Liiketoiminta 1980- ja 1990-luvuilla ===
[[Tiedosto:Titan 4B with Cassini-Huygens on board with the second launch attempt at Lauch Pad 40.jpg|pienoiskuva|upright|[[Cassini-Huygens]]-luotaimen laukaissut Titan IVB laukaisualustalla lokakuussa 1997. Herculeksen boosterit ovat raketin keskimmäisen osan molemmilla puolilla.]]
David Hollingsworth seurasi vuonna 1987 Giaccoa yhtiön toimitusjohtajana ja sen hallituksen puheenjohtajana vuonna 1987. Hercules myi HIMONT-polypropyleenilaitoksensa Montedisionille. Tuotesegmentin kasvuun uskonut Giacco irtisanoutui yhtiön hallituksesta Hollingsworthin ajaman kaupan seuraksena, sillä piti polypropeeniliiketoimintaa varmana kasvualana. Edellisen toimitusjohtajavaihdoksen tavoin Hollingsworth myi yhtiön heikosti kannattavia liiketoimintoja pois. Yhtiö keskitti voimansa kehittyneisiin materiaalien ja elintarviketeollisuuden [[lisäaine]]iden, kuten [[pektiini]]n ja [[karrageneeni]]n, kehittämiseen. Se hankki myös vuonna 1989 Henkelin osuuden kolme vuotta aiemmin perustetusta Aqualon Groupista, joka valmisti selluloosan johdannaistuotteita ja vesiliukoisia polymeereja.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Yhtiön [[sitruspektiini]]sta valmistetun Splendid-rasvakorvikkeen lanseeraus vuonna 1991 oli onnistunut. Tuote saatiin kuluttajamarkkinoille viisi vuotta myöhemmin, kun se sisällytettiin [[J.R. Simplot]]in [[Ranskanperunat|pakasteranskalaisiin]]. OnnitunuttaOnnistunutta lisäainelanseerausta varjosti yhtiön ilmailu- ja avaruusteollisuuden osaston kiviseksi osoittaunut [[Titan IVB]] -kantoraketin uusien boosterien tuotantoon saattaminen. Pidennettyjen uusien boosterimoottorien prototyypeissä havaitut laatuongelmat ja niiden testauksessa tapahtunut kuolemaan johtanut nosturionnettomuus hidastivat huomattavasti moottorien käyttöönottoa huomattavasti. Nosturionnettomuus oli saanut myös yhden boosterisegmenteistä syttymään tuleen, mikä johti edelleen käyttöönottoa viivästäneeseen tutkintaan. Vuosi jäioli kokonaisuutena heikoksi,heikko jasekä oliyritykselle heikkoettä aloitus yhtiönsen toimitusjohtajana aloittaneelle Tom Gossagelle.
 
Ongelmat eivät päättyneet kuitenkaan ensimmäiseen moottoriin. Toinen moottoriprototyyppi saatiin koottua ilman ongelmia, mutta se räjähti ensimmäisessä maakoekäytössä. Räjähdystä seurannut tutkinta paljasti boosterista merkittävän suunnitteluvirheen, minkä seurauksena moottorit suunniteltiin pitkälti uudelleen. Hanketta edelleen viivästyttänyt uudelleensuunnittelu tuotti kuitenkin lopulta tulosta, kun viiden moottorin maakoekäytöt onnistuivat vuonna 1993.<ref name="sr2015-10-26">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.thespacereview.com/article/2852/1 | Nimeke =Launch failures: Titan Groundhog Day | Tekijä =Eleazer, Wayne | Julkaisu =The Space Review | Ajankohta =26.10.2015 | Viitattu =12.9.2020 | Kieli ={{en}}}}</ref> Päivitetyn raketti laukaistiin ensi kertaa [[Florida]]n [[Cape Canaveralin lentotukikohta|Cape Canaveralin lentotukikohdasta]] helmikuussa 1997.<ref name="NASAhistdatabook7_s61-63">{{Kirjaviite | Tekijä =Rumerman, Judy A. | Nimeke =NASA Historical Data Book, Vol. VII: NASA Launch Systems, Space Transportation, Human Spaceflight, and Space Science, 1989–1998 | Vuosi =2009 | Luku =Luku 2: Launch Systems | Sivu =61–63 | Julkaisija =NASA History Division | Tunniste =NASA SP-4012 | Isbn =978-016-08050-1-1 | www =https://history.nasa.gov/series95.html | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =12.9.2020 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Gossage onnistui triplaamaan yhtiön markkina-arvon 1,6 miljardista 4,4 miljardiin dollariin toimitusjohtajakautensa aikana. Hänen paikkansa otti vuonna 1996 R. Keith Elliott, jonka ohjauksessa yhtiö myi menestyneen komposiittiliiketoimintansa  [[Hexcel Corporation]]ille ja perusti uuden karrageenituotantolaitoksen matalampien tuotantokustannusten perässä Filippiineille. Yhtiö perusti myösvuonna 1997 polypropyleenikuitujen tuotantoa tehneen yhteisyhtiön tanskalaisen [[Jacob Holm & Sønners Fabriker]]in kanssa vuonna 1997. Yhtiö teki myös sopimuksen [[Beijing Yanshan Petrochemical Company]]n kanssa hydrattujen hiilivetyresiinien yhteistuotannosta ja myi pienemmän Aqualon do Brasil -tytäryhtiönsä Grupo Gusmaolle. Hercules ja [[Mallinckrodt]] myivät myös vuonna 1997 Tastemaker-liiketoimintansa [[Hoffmann-La Rochelle]] 1,1 miljardilla dollarilla.<ref name="fundinguniverse"/>
 
=== 1990-luvun loppupuolen ja 2000-luvun alun haasteet ===
Hercules teki 1990-luvun viimeisinä vuosina useita ongelmallisia yritysjärjestelyjä. Merkittävin näistä oli [[BetzDearborn]]in osto 2,4 miljardilla dollarilla vuonna 1998. Kaupan odotettiin vahvistavan yhtiön markkina-asemaa puuteollisuuden kemikaalitoimittajana ja laajentavan sen toimintaa vedenpuhdistukseen. Kaupan varjopuolena oli kuitenkin sen mukanaan tuoma 700 miljoonan dollarin velkataakka. Osto ei lopulta tuottanut odotettua tulosta, ja yhtiö päätyimyi myymäänvuonna 2001 BetzDearbornin vedenpuhdistustoiminnot GE Specialty Materialsille 1,8 miljardilla dollarilla vuonna 2001. Yhtiö myi samana vuonna myös merkittävän osan resiinituotannostaan samana vuonna.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Hercules pyrki pienentämään yhtiövelkaansa muodostamalla [[Monsanto]]n kanssa CP Kelco -yhteisyrityksen, joka yhdisti molempien yhtiöiden elintarvikekumituotannot. Yritys ajautui kuitenkin vaikeuksiin nostettuaan 430 miljoonan dollarin oikeuskanteen Monsanton aiempaa emoyhtiötä [[Pharmacia]]a vastaan. Hercules päätyi luopumaanluopui 28,6 prosentin osuudestaan yhtiössä vuonna 2004.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Yhtiön johtohenkilöitäjohtohenkilöt vaihtui myösvaihtuvat useita kertoja sen ongelmavuosina. Sen talousjohtajaksi (COO) palkattiin vuonna 1999 Vincent Corbo, joka kuitenkin irtisanoutui tehtävästä jo vuottaseuraavana myöhemminvuonna. Gossage palasi myös samaan aikaan toimitusjohtajan paikalle, mutta häntä seurasi William Joyce jo vuotta myöhemmin. Hän taisteli lyhyen uransa yhtiössä kymmenesosan äänivaltaa pitäneen [[International Specialty Products]]in (ISP) puhemiestä Samuel J. Heymania vastaan, joka tavoitteli ylivaltaa yhtiön hallituksessa vuonna 2003. Heyman ei pitänyt Joycen päätöksestä myydä BetzDearbornin toiminnot ja väitti, ettei Joyce ollut toiminut yhtiön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. ISP:n pyrkimyksistä huolimatta se ei saavuttanut määräysvaltaa Herculeksen hallituksessa ja myi lopulta osuutensa yhtiössä. Joyce irtisanoutui toimitusjohtajan paikalta vuoden 2003 lopussa ja siirtyi Nalco Companyn palvelukseen. John K. Wolff otti yhtiön hallituksen puheenjohtajan roolin, ja Craig A. Rogerson aloitti yhtiön toimitus- ja pääjohtajana.<ref name="fundinguniverse"/>
 
Yhtiön arvo ei palautunut koskaan epäonnistuneesta BetzDearborn-kaupasta. Myyntihetkellä Yhdysvaltain suurin kemikaalitoimittaja [[Ashland Global|Ashland]] osti heinäkuussa 2008 Herculeksen jäljellä olevat toiminnot 2,6 miljardilla dollarilla heinäkuussa 2008.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.nytimes.com/2008/07/11/business/worldbusiness/11iht-11ashland.14433381.html | Nimeke =Ashland to buy Hercules for $2.6 billion | Julkaisu =nytimes.com | Ajankohta =11.7.2008 | Julkaisija =The New York Times Company | Viitattu =12.9.2020 | Kieli ={{en}}}}</ref> Kauppa saatiin päätökseen saman vuoden marraskuussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pdf.secdatabase.com/2630/0001305014-08-000306.pdf | Nimeke =Ashland, Form 8-K, Current Report | Tiedostomuoto =PDF | Julkaisu =secdatabase.com | Ajankohta =14.11.2008 | Viitattu =12.9.2020 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
== Lähteet ==