Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)” versioiden välillä

 
:::: Varmaan noin. Mutta käsittämätön merkkisarja ei kyllä avaudu kennellään muulle kuin alan asiantuntijoille. Lähinnä se hämmentää, kun sen avulla ei pääse mihinkään, eikä sellaista löydy kirjan tietosivulta Kansalliskirjastosta. Kysyn siis, mihin sitä tarvitaan muuhun kuin kirjastojen sisäiseen käyttöön. Törmäsin sellaiseen ensi kerran elämässäni, ja se on aika pitkä aika. Kirjan tietoja tavataan hakea itse kirjan nimellä ja tekijän nimellä (ja tietysti ISBN:llä, joka on kirjassa ja kaikkialla muuallakin kirjan yhteydessä). --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 14. syyskuuta 2020 kello 15.02 (EEST)
 
::::: Voin pyytää Kansalliskirjastoa lisämään tuon tiedon näkösälle tietokantaansa. Ja vastauksena kysymykseen: NBN-tunnus identifioi kirjan eri laitokset tarkalleen niissä tapauksissa, että ISBN-tunnusta ei ole annettu. On hyvä muistaa, että kirjoja on ilmestynyt 500 vuotta ennen ISBN-tunnuksen käyttöönottoa ja että näille vanhoille ISBN-tunnuksettomille kirjoille on annettu takautuvasti NBN-tunnukset, samoin kuin että nykyäänkin ilmestyy kirjoja, joille kustantaja ei jostain syystä ole hakenut ISBN-tunnusta ja joille siis annetaan NBN-tunnus. Kenties (tai paremminkin toivottavasti) Wikipedia joskus osaa hyödyntää NBN-tunnuksia yhtä hyvin kuin ISBN-tunnuksia tällä hetkellä. – Tähän vielä liittyen: ei ole pitkä aika siitä, kun suomenkieliseen Wikipediaankin ilmestyi henkilöitä käsitteleviin artikkeleihin tunnistelaatikko (nimellä Auktoriteettitunnisteet), jossa on ISNI-, VIAF- ja muita tunnuksia, jotka vanhastaan ovat "avautuneet" vain "alan asiantuntijoille". NBN on osa tätä samaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden tunnistejoukkoa, joka nykyisellä linkitetyn datan aikakaudella on alkanut leviämään yleisempäänkin käyttöön. --[[Käyttäjä:Jtuohini|Jtuohini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jtuohini|keskustelu]]) 15. syyskuuta 2020 kello 08.48 (EEST)