Versio 14. syyskuuta 2020 kello 14.14 muokkaa Msaynevirta (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 25 210 muokkausta p kh ← Vanhempi muutos		Versio 14. syyskuuta 2020 kello 14.55 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 150 muokkausta p wiki Uudempi muutos →
Rivi 37: Vanhin tunnettu Linnunradan tähti muodostui 13,5 miljardia vuotta sitten eli 300 miljoonaa vuotta [[Alkuräjähdys\|alkuräjähdyksen]] jälkeen. Tähti sijaitsee Linnunradan ulko-osien halossa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.astronomy.com/news/2018/02/oldest-star-in-mw \| Nimeke = One of the oldest stars in the Milky Way discovered \| Tekijä = Jake Parks \| Ajankohta = 2.2.2018 \| Julkaisu = Astronomy \| Viitattu =6.4.2018 }}</ref> Galaksin ohuen kiekon tähtien iäksi on arvioitu 7,1–10,5 miljardia vuotta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.aanda.org/index.php?option=com_article&access=doi&doi=10.1051/0004-6361:20053307&Itemid=129 \| Nimeke = The Age of the Galactic Thin Disk from Th/Eu Nucleocosmochronology \| Tekijä = del Peloso, E. F. \| Ajankohta =4.9.2005 \| Julkaisupaikka = aanda.org \| Julkaisija = Astronomy and Astrophysics \| Viitattu = 20.6.2015 \| Kieli ={{en}} }}</ref> Linnunrata on kasvanut nykyiseen muotoonsa liittämällä itseensä materiaalia törmäyksissä muiden galaksien kanssa.<ref name="muodostui">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ursa.fi/blogi/otsikon-takana/miten-linnunrata-muodostui/ \| Nimeke = Miten Linnunrata muodostui? \| Tekijä = Anne Liljestrom \| Ajankohta = 24.9.2017 \| Julkaisija = Ursa \| Viitattu = 6.4.2018 }}</ref> Linnunradassa muodostuu pölystä ja kaasusta tiivystymällä koko ajan uusia tähtiä.<ref name=valtaoja /> Nykyisin tähtiä muodostuu suhteellisen harvakseltaan, noin yhden tai kahden Auringon massan edestä vuosittain.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.nasa.gov/feature/goddard/2019/where-are-new-stars-born-nasa-s-webb-telescope-will-investigate \| Nimeke = Where Are New Stars Born? NASA’s Webb Telescope Will Investigate \| Tekijä = \| Ajankohta = 21.8.2019 \| Julkaisu = Nasa TV \| Viitattu = 14.9.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.sciencealert.com/a-billion-years-ago-the-milky-way-s-heart-erupted-in-100-000-supernovae \| Nimeke = 1 Billion Years Ago, The Milky Way's Heart Mysteriously Erupted in 100,000 Supernovae \| Tekijä = Michell Starr \| Ajankohta = 16.12.2019 \| Julkaisija = Science Alert \| Viitattu = 14.9.2020 }}</ref> Tähtien syntyminen ei ole ollut tasaista, vaan miljardi vuotta sitten sekä kahdeksan miljardia vuotta sitten Linnunradan keskustassa uusia tähtiä syntyi nykyistä paljon nopeammin.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.mpg.de/en/mpia/2019-11-starformation \| Nimeke = Star formation in the Milky Way came in bursts \| Tekijä = \| Ajankohta = 16.12.2019 \| Julkaisu = Max-Planck-Gesellschaft \| Viitattu = 14.9.2020 }}</ref> Uusien tähtien syntyessä samalla vanhoja tähtiä kuolee.<ref name=valtaoja /> Aurinkokuntamme kiertää Linnunradan ympäri 250 miljoonassa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ursa.fi/yhd/uranus/luennot%202004/perusteet/linnunrata.htm \| Nimeke = Linnunrata \| Tekijä = \| Ajankohta = 2004 \| Julkaisija = Ursa \| Viitattu = 6.4.2018 }}</ref> Rivi 47: Linnunrata on [[Sauvaspiraaligalaksi\|sauvamallinen kierregalaksi]] eli sauvaspiraaligalaksi. Sen perusosat ovat litteä, pyörivä kiekko spiraalihaaroineen sekä ytimen ympärillä oleva paksumpi tähtikiekko eli keskuspullistuma. Linnunradan sakarat lähtevät keskustassa olevan niin sanotun sauvan molemmista päistä. Maasta sauva näkyy vinosti toisesta päästä, sillä sauvan pituussuunta poikkeaa noin 15 astetta linjasta, joka kulkee Auringosta Linnunradan keskustaan. Linnunradan kiekko on ulko-osistaan hieman vääntynyt, sillä kaasupilvet painavat toisella puolella galaksia vähän tason alapuolelle ja toisella puolella yläpuolelle.<ref>Oja 2017, s. 37–41.</ref> Päähaaroja Linnunradassa on kaksi: [[Kilven–Kentauruksen haara\|Kilven–Kentauruksen]] (''Scutum-Centaurus'') ja [[Perseuksen ~~haarat~~haara]]t. Näiden lisäksi on kolme heikompaa, pääasiassa kaasua ja nuorien tähtiä tiivistymiä sisältävää kierteishaaraa: Kulmaviivoittimen ja Jousimiehen haarat sekä Ulompi haara.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2008/06/080603160245.htm \| Nimeke = Two of the Milky Way's Spiral Arms Go Missing \| Tekijä = \| Julkaisu = \| Ajankohta =3.6.2008 \| Julkaisija =Science Daily \| Viitattu = 7.6.2008 \| Kieli ={{en}} }}</ref> ==Koko== Linnunrata on muihin galakseihin verrattuna melko suurikokoinen.<ref name="jattilainen">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.ursa.fi/blogi/otsikon-takana/jattilainen-linnunradan-keskustassa/ \| Nimeke = Jättiläinen Linnunradan keskustassa \| Tekijä = Anne Liljestrom \| Ajankohta = 17.9.2017 \| Julkaisija = Ursa \| Viitattu =5.4.2018 }}</ref> Vuonna 2019 Linnunradan massaksi arvioitiin 1 500 miljardia [[Auringon massa]]a. Siitä 10 prosenttia on näkyvää ainetta ja 90 prosenttia [[Pimeä aine\|pimeää ainetta]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/linnunradan-massa-mitattiin-tarkasti.html \| Nimeke = Linnunradan massa mitattiin tarkasti \| Tekijä = Marko Riikonen \| Ajankohta = 8.3.2019 \| Julkaisu = Tähdet ja avaruus \| Julkaisija = Ursa \| Viitattu = 12.9.2020 }}</ref> Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 [[Valovuosi\|valovuotta]] eli runsaat 60 000 [[parsek]]ia. Uloimmat tähdet ovat hyvin harvassa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.astronomy.com/news/2018/06/supersize-me \| Nimeke = Supersize me \| Tekijä = Mara Johnson-Groh \| Ajankohta = 12.6.2018 \| Julkaisu = Astronomy\| Viitattu = 17.6.2018 }}</ref> Keskuspullistuman läpimitta on 30 000 valovuotta. Kiekon paksuus on 700 valovuotta.<ref name="tahtinen">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/linnunrata_sai_lisaaikaa \| Nimeke = Linnunrata sai lisäaikaa \| Tekijä = Leena Tähtinen \| Ajankohta = 2/2000 \| Julkaisu = Tiede \| Viitattu = 5.4.2018 }}</ref> Arviot Linnunradan tähtien määrästä vaihtelevat yleensä sadan miljardin ja neljänsadan miljardin välillä. Arviot perustuvat Linnunradan kokonaismassaan, tähtien osuuteen tästä massasta ja arvioon tähtien keskimääräisestä koosta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://asd.gsfc.nasa.gov/blueshift/index.php/2015/07/22/how-many-stars-in-the-milky-way/ \| Nimeke = How Many Stars in the Milky Way? \| Tekijä = Maggie Masetti \| Ajankohta = 22.7.2015 \| Julkaisu = Nasa, Goddard Space Flight Center \| Viitattu = 25.4.2018 }}</ref> Tähdistä 1,6 miljardin eli noin yhden prosentin sijainti ja kirkkaus on selvitetty. Uusimman ja tarkimman mittauksen on tehnyt [[Gaia (luotain)\|Gaia-luotain]] vuosina 2016–2018.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000005656196.html \| Nimeke = Satelliitti Gaia paikansi ja mittasi yli 1,6 miljardia tähteä kotigalaksistamme Linnunradasta – ”Data määrittää tähtitieteen perusteita uudelleen” \| Tekijä = Timo Paukku \| Ajankohta = 25.4.2018 \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Viitattu = 25.4.2018 }}</ref> ==Rakenne== Rivi 66: ==Keskus== [[Kuva:ESO-VLT-Laser-phot-33a-07.jpg\|thumb\|Kaasu- ja pölypilviä Linnunradan keskustan suunnassa kuvattuna [[Paranalin observatorio~~\|Paranalin observatoriosta~~]]sta. Lasersäde osoittaa keskukseen.]] [[Tiedosto:Milky way 2 md.jpg\|thumb\|Linnunradan keskus Jousimiehen tähdistön suunnasta kuvattuna. [[Jousimies#Jousimiehen teepannu\|Jousimiehen Teepannun]] tähdet on ympäröity.]] {{pääartikkeli\|[[Linnunradan keskus]]}} Rivi 75: Keskus on liikkumaton pistemäinen radiolähde [[Sagittarius A]], lyhyemmin Sgr A. Se on kooltaan 2,4 [[Astronominen yksikkö\|AU:n]] läpimittaa, ja sen massaksi on arvioitu 4,3 tai 4,6 miljoonaa Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 42, 47.</ref> Sgr A:n aktiivinen, säteilypurkauksia päästelevä alue on ilmeisestikin Linnunradan keskustan [[Musta aukko\|mustaa aukkoa]] ympäröivä [[kertymäkiekko]], joka on aurinkokuntamme sisäosien läpimittainen.<ref name="O47">Oja 2017, s. 47.</ref> Linnunradan keskustan musta aukko on läpimitaltaan 25 miljoonaa kilometriä.<ref name="O47" /> Tämän [[Supermassiivinen musta aukko\|supermassiivisen mustan aukon]] lisäksi Linnunradan keskustassa on yhden arvion mukaan noin 10 000 pienempää mustaa aukkoa, joskin vain pieni osa niistä on toistaiseksi löydetty.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/linnunradan-keskustassa-piileksii-kymmeniatuhansia-mustia-aukkoja-200854679/ \| Nimeke = Linnunradan keskustassa piileksii kymmeniätuhansia mustia aukkoja – osa on pariutunut ja ajautunut liittoon tähden kanssa \| Tekijä = Vesa Vanhalakka \| Ajankohta = 4.4.2018 \| Julkaisu = Aamulehti \| Viitattu = 5.4.2018 }}</ref> Osa keskustan tähtijoukon tähdistä kiertää Sgr A:ä ellipsiradalla. Kahden tähden havaittuun kierrokseen on mennyt 11,5 ja 16 vuotta.<ref name="O47" /> Rivi 102: Linnunrata on havaittavissa Maan pinnalta parhaiten pimeänä, kuuttomana ja lumettomana yönä kaukana [[valosaaste]]esta. Silloin se on paljain silmin nähtävissä vaaleana utumaisena nauhana, joka kulkee taivaan halki. Linnunradassa näkyvät tummat kohdat ovat [[Avaruuspöly\|pölyä]].<ref name=valtaoja>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/07/oletko-koskaan-nahnyt-linnunrataa-esko-valtaoja-kertoo-kolme-syyta-bongata \| Nimeke = Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa - Esko Valtaoja kertoo kolme syytä bongata kotigalaksimme juuri nyt \| Tekijä = Jussi Nygren \| Ajankohta = 7.9.2017 \| Julkaisu = Yle tiede \| Viitattu = 29.8.2020 }}</ref> Paljain silmin näkyvä Linnunrata menee vähintään osittain päällekkäin 30 tähdistön kanssa. Pohjoisella pallonpuoliskolla Linnunrata kulkee muun muassa [[Orion (tähdistö)\|Orionin]], [[Ajomies (tähdistö)\|Ajomiehen]], [[Perseus (tähdistö)\|Perseuksen]], [[Kassiopeia (tähdistö)\|Kassiopeian]], [[Jousimies\|Jousimiehen]] ja [[Skorpioni (tähdistö)\|Skorpionin]] kautta. Eteläisellä pallonpuoliskolla Linnunrata kulkee muun muassa [[Kulmaviivoitin (tähdistö)\|Kulmaviivoittimen]], [[Harppi (tähdistö)\|Harpin]], [[Etelän risti]]n ja [[Köli (tähdistö)\|Kölin]] kautta.<ref name=at-christoforou>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.astronomytrek.com/which-constellation-can-be-seen-along-the-milky-way/ \| Nimeke = Which Constellations Can Be Seen Along The Milky Way? \| Tekijä = Peter Christoforou \| Ajankohta = 14.12.2016 \| Julkaisu = Astronomy Trek \| Viitattu = 29.8.2020 }}</ref> [[Linnunradan keskus\|Galaksin keskus]] sijaitsee [[Jousimies\|Jousimiehen tähdistön]] suunnalla.<ref name=at-christoforou /> Kaikki Linnunradan paljain silmin näkyvät tähdet ovat alle kahden kiloparsekin eli 6 500 valovuoden etäisyydellä Auringosta. Suurilla kaukoputkilla nähdään noin kaksi kertaa kauempana olevia tähtiä. [[Radioteleskooppi\|Radioteleskoopeilla]] on 1950-luvun lopulta lähtien pystytty näkemään sitäkin kaukaisempia tähtiä. Myöhemmin kartoitus on tarkentunut, kun sitä on tehty erilaisilla [[Radioaallot\|radioaallonpituuksilla]]. Infrapuna-alueella Linnunrataa on kartoitettu 1980-luvulta lähtien, sillä [[infrapunasäteily]] etenee avaruuden pölyn läpi lähes yhtä hyvin kuin radiosäteily. Nykyään Linnunrata on kartoitettu kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla.<ref>Oja 2017, s. 37–39.</ref> Rivi 109: == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä = Oja, Heikki \| Nimeke = Galaksit \| Vuosi = 2017 ~~\| Sivu = \| Julkaisupaikka =~~ \| Julkaisija = Ursa ~~\| Suomentaja =~~ \| Tunniste = ISBN 978-952-5985-45-0 }} === Viitteet ===

Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä