Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä

81 merkkiä poistettu ,  10 kuukautta sitten
p
kh
p (kh)
[[Tiedosto:Milky way 2 md.jpg|thumb|Linnunradan keskus Jousimiehen tähdistön suunnasta kuvattuna. [[Jousimies#Jousimiehen teepannu|Jousimiehen Teepannun]] tähdet on ympäröity.]]
{{pääartikkeli|[[Linnunradan keskus]]}}
Linnunradan keskus sijaitsee [[Jousimies|Jousimiehen tähdistön]] suunnalla.<ref>Oja 2017, s. 46.</ref> Senja sen etäisyys Auringosta on noin 8 kiloparsekia eli 26&nbsp;000 valovuotta.<ref>Oja 2017, s. 41.</ref> Keskustassa on tähtiä, kaasua ja pölyä, kuten muuallakin galaksissa. Pöly esiintyy erillisinä pilvinä, ja kaasu muodostaa kaaria, renkaita ja muita, selittämättömiä muotoja.<ref>Oja 2017, s. 45.</ref>
 
Linnunradan keskustassa on tähtiä, kaasua ja pölyä, kuten muuallakin galaksissa. Pöly esiintyy erillisinä pilvinä, ja kaasu muodostaa kaaria, renkaita ja muita, selittämättömiä muotoja.<ref>Oja 2017, s. 45.</ref>
 
Linnunradan ytimessä kahden sisimmän parsekin sisällä on massaa noin kuuden miljoonan Auringon massan verran. Sisimmän parsekin sisällä on tiheä tähtijoukko. Tähdet ovat syntyneet yhtä aikaa 3–6 miljoonaa vuotta sitten. Tähtijoukon keskustassa tähtitiheys on jopa 30&nbsp;000 tähteä kuutioparsekissa. Se vastaa sitä, että Aurinkoa lähin tähti olisi Auringosta alle kahden [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]n etäisyyden päässä eikä planeetoilla olisi yötä lainkaan, sillä viereiset tähdet valaisisivat taivaan.<ref>Oja 2017, s. 44–47.</ref>
 
Linnunradan keskusKeskus on liikkumaton pistemäinen radiolähde [[Sagittarius A*]], lyhyemmin Sgr A*. Se on kooltaan 2,4 [[Astronominen yksikkö|AU:n]] läpimittaa, ja sen massaksi on arvioitu 4,3 tai 4,6 miljoonaa Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 42, 47.</ref> Sgr A*:n aktiivinen, säteilypurkauksia päästelevä alue on ilmeisestikin Linnunradan keskustan [[Musta aukko|mustaa aukkoa]] ympäröivä [[kertymäkiekko]], joka on aurinkokuntamme sisäosien läpimittainen.<ref name="O47">Oja 2017, s. 47.</ref>
 
Linnunradan keskustan musta aukko on läpimitaltaan 25 miljoonaa kilometriä.<ref name="O47" /> Tämän [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisen mustan aukon]] lisäksi Linnunradan keskustassa on yhden arvion mukaan noin 10&nbsp;000 pienempää mustaa aukkoa, joskin vain pieni osa niistä on toistaiseksi löydetty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/linnunradan-keskustassa-piileksii-kymmeniatuhansia-mustia-aukkoja-200854679/ | Nimeke = Linnunradan keskustassa piileksii kymmeniätuhansia mustia aukkoja – osa on pariutunut ja ajautunut liittoon tähden kanssa | Tekijä = Vesa Vanhalakka | Ajankohta = 4.4.2018 | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 5.4.2018 }}</ref>
 
==Ulko-osat==
Linnunradan ulko-osissa on hypernopeita tähtiä, galaksienvälisiä kaasupilviä, hajoavia minigalakseja, kuumaa kaasua sekä pimeää massaa.<ref name="O49">Oja 2017, s. 49.</ref> Linnunradan tähtien kiertonopeus on noin 200 kilometriä sekunnissa, eikä se vaihtele sen mukaan, kuinka kaukana tähti on galaksin keskustasta. Kiertonopeus säilyy samana myös Linnunradan näkyvän kiekon ulkopuolelle.<ref name="O49" />
 
Linnunradan näkyvänNäkyvän kiekon ulkopuolella on kuumaa kaasua tasaisena sumuna, jonka lämpötila on jopa 2,5 miljoonaa astetta. Kaasua kutsutaan [[Linnunradan halo]]ksi. Tämä pallomainen kuuma halo ulottuu joka puolella Linnunradan ympärillä vähintään sadan100 tai sadanviidenkymmenen150 kiloparsekin etäisyydelle. Sen tiheys on hyvin alhainen mutta massa valtava, yhtä suuri kuin kaikkien Linnunradan tähtien. Kuuma kaasu on syntynyt Linnunradan tähdistä, jotka ovat räjähtäneet [[supernova]]na ja singonneet ympärilleen nopeasti liikkuvaa kaasua. Kaasussa on tihentymiä ja aukkopaikkoja, jotka ovat syntyneet supernovaräjähdyksissä halon sisällä.<ref>Oja 2017, s. 50.</ref>
Linnunradan tähtien kiertonopeus on noin 200 kilometriä sekunnissa, eikä se vaihtele sen mukaan, kuinka kaukana tähti on Linnunradan keskustasta. Kiertonopeus säilyy samana myös Linnunradan näkyvän kiekon ulkopuolelle.<ref name="O49" />
 
Linnunradan näkyvän kiekon ulkopuolella on kuumaa kaasua tasaisena sumuna, jonka lämpötila on jopa 2,5 miljoonaa astetta. Kaasua kutsutaan [[Linnunradan halo]]ksi. Tämä pallomainen kuuma halo ulottuu joka puolella Linnunradan ympärillä vähintään sadan tai sadanviidenkymmenen kiloparsekin etäisyydelle. Sen tiheys on hyvin alhainen mutta massa valtava, yhtä suuri kuin kaikkien Linnunradan tähtien. Kuuma kaasu on syntynyt Linnunradan tähdistä, jotka ovat räjähtäneet [[supernova]]na ja singonneet ympärilleen nopeasti liikkuvaa kaasua. Kaasussa on tihentymiä ja aukkopaikkoja, jotka ovat syntyneet supernovaräjähdyksissä halon sisällä.<ref>Oja 2017, s. 50.</ref>
 
Linnunradan ulkolaitojen erilliset kaasupilvet liikkuvat yleensä suurella nopeudella ylös- tai alaspäin, ja niitä on ilmeisesti ainakin kolmea eri lajia. Osa niistä on karannut jostain toisesta galaksista ja lähestyy Linnunrataa. Toiseen ryhmään kuuluvat pilvet, jotka ovat peräisin Linnunradan keskustassa olevista ”galaktisista suihkulähteistä” ja liikuvat hitaasti Linnunradan kiekkoa kohti. Kolmanteen kaasupilvien ryhmään kuuluvat pilvet liikkuvat keskinopeuksilla. Niitä tunnetaan toistasataa ja ne nähdään Linnunradan halossa noin 300 kiloparsekin läpimittaisena joukkona.<ref>Oja 2017, s. 50–51.</ref>
Suurin osa pilvistä on saattanut syntyä noin 500 miljoonaa vuotta sitten, kun [[Suuri Magellanin pilvi|Suuri]] ja [[Pieni Magellanin pilvi]] törmäsivät yhteen ja seuranneissa supernovaräjähdyksissä suuria määriä kaasua sinkoutui ulos Magellanin pilvistä. Osa kaasusta hajosi sumuksi Linnunradan haloon. Erillisten pilvien yhteismassa on arviolta noin kolme miljardia Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 51.</ref>
 
Linnunradan halon läpimitta on 300&nbsp;000 valovuotta.<ref name=tahtinen /> Halossa on yksittäisiä tähtiä aina halon ulkolaidoilla saakka jopa 100&nbsp;[[kpc]] päässä Linnunradasta. Tähdistä uloimpia ovat niin sanotut hypernopeat tähdet, joiden nopeus ulospäin on jopa 700 kilometriä sekunnissa eli ne ovat karkaamassa Linnunradasta galaksienväliseen avaruuteen. Nämä tähdet ovat syntyneet [[kaksoistähti]]järjestelmistä, joista musta aukko on singonnut tähden ulos Linnunradasta. Halossa on myös hitaampia tähtiä, jotka ovat hypernopeiden tähtien tavoin sinkoutuneet avaruuteen mustan aukon läheltä. Ne ovat niin hitaita että kääntyisivät ratansa uloimmalta pisteeltä takaisin alaspäin elleivät räjähtäisi jo sitä ennen supernovana.<ref name="O52">Oja 2017, s. 52.</ref>
 
Halossa on myös hitaampia tähtiä, jotka ovat hypernopeiden tähtien tavoin sinkoutuneet avaruuteen mustan aukon läheltä. Ne ovat niin hitaita että kääntyisivät ratansa uloimmalta pisteeltä takaisin alaspäin elleivät räjähtäisi jo sitä ennen supernovana.<ref name="O52" />
 
Erilaisia tähtijoukkoja Linnunradan halossa tunnetaan satoja. Osaerilaisia tähtijoukkoja, joista osa on pallomaisia, osa Linnunrataa seuraavia kääpiögalakseja ja isompia galakseja kuten [[Magellanin pilvet]]. Lähin tunnettu Linnunradan seuralaisgalaksi on Jousimiehen tähdistön kääpiöellipsoidi, jonka etäisyys on puolet Magellanien pilvien etäisyydestä. Kaikkien näiden yhteenlaskettu massa on selvästi alle Linnunradan massan.<ref>Oja 2017, s. 52–53.</ref>
 
Pimeän aineen massa leviää pallomaisena, ehkä hieman litistyneenä alueena Linnunradan ympärille jopa 300 kpc etäisyydelle asti, siis puolimatkaan Linnunradan ja Andromedan galaksin välillä.<ref>Oja 2017, s. 53.</ref>
25 078

muokkausta