Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uudempi kuva
Rivi 75:
Linnunradan ytimessä kahden sisimmän parsekin sisällä on massaa noin kuuden miljoonan Auringon massan verran. Sisimmän parsekin sisällä on tiheä tähtijoukko. Tähdet ovat syntyneet yhtä aikaa 3–6 miljoonaa vuotta sitten. Tähtijoukon keskustassa tähtitiheys on jopa 30&nbsp;000 tähteä kuutioparsekissa. Se vastaa sitä, että Aurinkoa lähin tähti olisi Auringosta alle kahden [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]n etäisyyden päässä eikä planeetoilla olisi yötä lainkaan, sillä viereiset tähdet valaisisivat taivaan.<ref>Oja 2017, s. 44–47.</ref>
 
Linnunradan keskus on liikkumaton pistemäinen radiolähde [[Sagittarius A*]], lyhyemmin Sgr A*. Se on kooltaan 2,4 [[Astronominen yksikkö|AU:n]] läpimittaa, ja sen massaksi on arvioitu 4,3 tai 4,6 miljoonaa Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 42, 47.</ref> Sgr A*:n aktiivinen, säteilypurkauksia päästelevä alue on ilmeisestikin Linnunradan keskustan [[Musta aukko|mustaa aukkoa]] ympäröivä [[kertymäkiekko]], joka on aurinkokuntamme sisäosien läpimittainen.<ref name="O47">Oja 2017, s. 47.</ref>
 
Linnunradan keskustan musta aukko on läpimitaltaan 25 miljoonaa kilometriä.<ref name="O47" /> Tämän [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiivisen mustan aukon]] lisäksi Linnunradan keskustassa on yhden arvion mukaan noin 10&nbsp;000 pienempää mustaa aukkoa, joskin vain pieni osa niistä on toistaiseksi löydetty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/linnunradan-keskustassa-piileksii-kymmeniatuhansia-mustia-aukkoja-200854679/ | Nimeke = Linnunradan keskustassa piileksii kymmeniätuhansia mustia aukkoja – osa on pariutunut ja ajautunut liittoon tähden kanssa | Tekijä = Vesa Vanhalakka | Ajankohta = 4.4.2018 | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 5.4.2018 }}</ref>