Ero sivun ”Tove Jansson” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB
→‎Ihmissuhteet: ensimmäinen homopari linnan juhlissa vuonna 1992
Rivi 106:
Atos Wirtasen empiessä avioitumisen suhteen Jansson tutustui naimisissa olevaan teatteriohjaaja [[Vivica Bandler]]iin 1946. Tästä muodostui hänen ensimmäinen naissuhteensa 32-vuotiaana. Tove ja Vivica ikuistuivat muumikirjoihin [[Tiuhti ja Viuhti|Tiuhtin ja Viuhtin]] muodossa (''Tofslan och Vifslan''); Jansson signeerasi töitäänkin Tofslan-nimellä.<ref>Karjalainen 2013, s. 107.</ref> Jansson ikuisti Bandlerin Helsingin kaupungin häneltä 1947 tilaamaan "Juhlat kaupungissa" -freskoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltalehti.fi/pinnalla/201612052200034028_iq.shtml |nimeke =Toven salattu intohimoinen rakkaus paljastuu juhlaviinin etiketissä|viitattu=2018-04-15 }}</ref> Suhde kuitenkin päättyi nopeasti, mutta ystävyys säilyi loppuelämän ajan. Jansson ja Bandler myös toteuttivat useita muuminäytelmiä yhdessä.<ref>Karjalainen 2013, s. 114–115.</ref>
 
Vuodesta 1956 alkaen kuolemaansa 2001 saakka Janssonin elämänkumppani oli taidegraafikko [[Tuulikki Pietilä]], jonka kanssa hän vietti kymmeniä kesiä [[Pellinki|Pellingissä]] sijaitsevassa [[Klovaharun]]in saaressa. Jansson ja Pietilä olivat ensimmäinen [[homoseksuaalisuus|homopari]] linnan juhlissa vuonna 1992.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11541323 "Yhteiskunnan homosaatio on todellista", murjaisee HLBTQ-klubeista näyttelyn tehnyt Janne Siironen, ja valokuvat Helsingin yöstä sen todistavat] Yle, 2020</ref> He kirjoittivat yhdessä kirjan ''[[Haru, eräs saari]]'' (1996), jossa he kertoivat kesistään saarella.<ref>Karjalainen 2013, s. 262.</ref> Jansson ja Pietilä asuivat ja pitivät yllä [[Taidegalleria|galleriaa]] Helsingin [[Kaartinkaupunki|Kaartinkaupungissa]] Ullanlinnankadulla. Pietilän kuvaamista [[kaitafilmi|kaitafilmeistä]] on koottu useita televisiodokumentteja, joissa on käsitelty niin heidän kesiään Klovaharunilla kuin heidän matkusteluaan ympäri maailmaa. Pietilä oli Janssonin seuralainen [[Itsenäisyyspäivän vastaanotto|Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlissa]] vuonna 1992, ehkäpä ensimmäisenä naisparina.<ref>Karjalainen 2013, s. 275.</ref> Tuulikki Pietilän piirteitä löytyy 1957 julkaistun ''[[Taikatalvi]]''-kirjan [[Tuutikki|Tuutikista]].<ref>Karjalainen 2013, s. 160.</ref>
 
=== Myöhempi elämä ja työt ===