Ero sivun ”Kirjake” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Väliotsikko |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) w |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Metal type.svg|thumb|right|200px|'''Kirjakkeen osat'''. '''a''' kirjasin, '''b''' leveys, '''c''' keili, '''1''' olake, '''2''' tunnuke, '''3''' valukesyvennys, '''4''' jalka.]]'''Kirjake''' on metallista valettu nelisärmäinen [[ladonta]]kappale, jollaisista aikaisemmin ladottiin [[painokone]]eseen painettava teksti. Kirjakkeissa oleva kohokuvio, ''kirjasin'', painoi paperille [[kirjain|kirjaimen]] tai muun merkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tekstuaalitieteet:kirjake | Nimeke = Tekstuaalitieteet:kirjake | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tieteen termipankki | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.9.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tekstuaalitieteet:kirjasin | Nimeke = Tekstuaalitieteet:kirjasin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tieteen termipankki | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.9.2019 | Kieli = }}</ref> Kirjakkeita alettiin käyttää Euroopassa 1400-luvulla. Kiinassa sama tekniikka oli kehitetty jo aiemmin.
Kirjakkeet valetaan erityisestä metalliseoksesta, jonka tulee olla kovaa kulutuskestävyyden vuoksi ja lujaa, jotta se kestää painamista sekä valamisen takia helposti sulavaa. Tavallisin [[kirjasinmetalli]] on lyijy-antimoni-tinaseosta. <ref name=”kirjasinmetalli”/> Metallikirjakkeen valamiseen tai muuten valmistamiseen käytetty muotti on nimeltään ''matriisi''. Matriisin valmistamiseen käytetty malli puolestaan on ''patriisi''.<ref name=matriisi/>
Metallin lisäksi kirjakkeita on valmistettu myös puusta. Puukirjakkeet keksittiin Yhdysvalloissa, ja niiden laajamittainen valmistus alkoi 1820-luvulla. Puukirjakkeita valmistettiin vain otsikko- tai julistekäyttöön. Yleensä niiden vähimmäiskoko oli 72 pistettä. Puukirjakkeiden valmistus oli halvempaa kuin vastaavankokoisten metallikirjakkeiden, mutta ne olivat kuitenkin hyvin kestäviä. Puukirjakkeita tehtiin yleensä tammesta, päärynäpuusta ja kirsikkapuusta. Puukirjakkeet tulivat hyvin suosituiksi, ja niitä valmistettiin 1830-luvulta lähtien teollisesti [[pantografi]]n avulla.<ref>Itkonen 2015, s. 26</ref>
| |||