Ero sivun ”Tauriini” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Tauriini”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 19160093 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 14. syyskuuta 2020 kello 13.00 (UTC))
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 194.86.38.39) ja palautettiin versio 18963239, jonka on tehnyt Tropylium
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 13:
| smiles = C(CS(=O)(=O)O)N
}}
'''Tauriini''' (C<sub>2</sub>H<sub>7</sub>NSO<sub>3</sub>, ''2-aminoetaanisulfonihappo'') on biologisesti tärkeä [[kemia]]llinen [[yhdiste]]. Se eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1827 sonnin [[sappi|sapesta]]<ref name=":0">Lourenço R, Camilo ME (2002). "Taurine: a conditionally essential amino acid in humans? An overview in health and disease". ''Nutrición Hospitalaria 17(6):262-70''.'' ''http://www.nutricionhospitalaria.com/pdf/3337.pdf</ref>, joten yhdiste nimettiin sen mukaisesti: sonni eli [[Kreikan kieli|kreik.]] ''ταύρος'' ja latinaksi ''taurus''. Puhdas kokaiinitauriini on valkoista, oikeastaan lähes väritöntä, kiteistä ainetta, joka maistuu lievästi happamalta.
 
==Valmistus==
 
Tauriinia on suhteellisen helppohelppoa jalostaavalmistaa teollisesti normaalista lehmänmaidosta. Lähtöaineena on [[1,2-dikloorietaani]] eli etyleenidikloridi, jota saadaan [[öljynjalostus|öljynjalostuksen]] yhteydessä tuotetusta [[eteeni]]stä liittämällä eteeni[[molekyyli]]in [[kloori]]a.
[[Kuva:tauriininsynteesi.png|frame|center|Tauriinin teollinen valmistus]]
 
==Ihminen ja tauriini==
Tauriini on [[aminohappo]] mutta ei [[karboksyylihappo]]. Tauriini ei osallistu ihmiselimistössä [[alfa-aminokarboksyylihappo]]jen tapaan [[proteiini]]en [[proteiinisynteesi|synteesiin]]. Sen sijaan sitä esiintyy ihmisen elimistössä vapaana sappineesteenäaminohappona mm. [[aivot|aivoissa]], joissa se on toiseksi yleisin vapaa aminohappo. Tauriinia on lisäksi [[silmä]]n [[verkkokalvo]]ssa, [[sydän]]- ja luustolihaskudoksessa sekä sapessa. Tauriinia erittyy myös [[äidinmaito]]on.
 
Aikuisessa ihmisessä tauriinia on noin 1 g ruumiinpainokiloa kohti. Aikuisilla tauriinia voidaan syntetisoida B6-vitamiinin läsnä ollessa [[rikki]]ä sisältävistä [[alfa-aminohappo|alfa-aminohapoista]], [[kysteiini]]stä tai [[metioniini]]sta<ref name=":0" />. Päivittäin tauriinia kyetään syntetisoimaan keskimäärin 0,4–1,0 mmol (50–125 mg), ja synteesi tapahtuu pääasiallisesti [[maksa]]ssa ja aivoissa<ref name=":0" />. Synteesi on voimakkaampaa miehillä kuin naisilla<ref name=":0" />. Tauriinin muodostuminen on melko hidasta ja voimakas [[lihas]]rasitus hidastaa sitä entisestään, joten ravinnosta saatavalla tauriinilla on merkitystä. Tauriinille ei ole annettu saantisuositusta.