Ero sivun ”Kansaneläkelaitos” versioiden välillä

| perustettu = [[1937]]

Vuonna 2016 Kelan etuusrahastojen rahoittamisesta vastasivat valtio (68&nbsp;%), työnantajien ja vakuutettujen sairasvakuutusmaksutsairausvakuutusmaksut (26 %) sekä kunnat (6&nbsp;%).<ref name="tk15">{{Verkkoviite|osoite=https://toimintakertomus.kela.fi/|nimeke=Kelan toimintakertomus 2016|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Kela|viitattu=4.8.2017}}</ref> Vuonna 2016 sosiaalimenot Suomessa olivat yhteensä noin 67,2&nbsp;miljardia euroa, josta Kelan osuus oli 20 prosenttia.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/187396/Taskutilasto_2017.pdf?sequence=5|nimeke=Kelan taskutilasto|tekijä=|julkaisu=Taskutilasto 2017|ajankohta=31.5.2017|julkaisija=Kela|viitattu=4.8.2017}}</ref>

Ensimmäinen uudistus oli vuonna 1963 säädetty sairausvakuutuslaki, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 1964. Jokainen Suomessa asuva henkilö tuli vakuutuksen piiriin, johon kuuluvat sairaanhoitokorvaukset (lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon sekä lääkkeiden korvaaminen) sekä työtulovakuutus (sairauspäiväraha, äitiys- isyys ja vanhempainraha korvauksena sairauden sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista työansion menetyksistä. Sairausvakuutuslaki on toissijainen, eli jos vakuutetulla on oikeus saada lakiin perustuvaa korvausta muualta, hän on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin vain sikäli ja siltä osin kuin muun lain mukainen korvaus jää pienemmäksi. Sairausvakuutuslakiin nähden ensisijaisia ovat mm.muun muassa liikennevakuutus (korvaa henkilövahingot, jotka syntyvät kun moottoriajoneuvoa käytetään liikenteessä), tapaturmavakuutuslaki (korvaa työssä saadusta vammasta aiheutuvat kustannukset ja työansion menetyksen) sekä vahingonkorvauslaki (korvaa toisen henkilön tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaman vamman siitä aiheutuvine taloudellisine menetyksineen. Jopa tavallinen kadulla liukastuminen on katuosuuden kunnossapidosta vastaavan, ei sairausvakuutuksen vastuulla).

Elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi 1. huhtikuuta 2009. Kela maksoi [[Ruokavaliokorvaus|ruokavaliokorvaustaruokavaliokorvaus]]ta [[Keliakia|keliakiaakeliakia]]a sairastaville vuodesta 2002 vuoden 2015 loppuun asti.

Sähköistä reseptiä koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1. huhtikuuta 2007 ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö 1. heinäkuuta 2007. Sähköinen arkisto luotiin 2008 ja terveydenhuollon organisaatiot liittävät tietonsa arkistoon 2008–2011. Kelan Kanta-palvelut-yksikkö jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittämistä yhteistyössä [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen]] kanssa. Käytössä olevia Kanta-palveluja ovat mm.muun muassa sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto sekä Omakanta-palvelu, jossa terveydenhuollon asiakas voi tarkistaa omat resepti- ja terveystietonsa ja mm. uudistaa sähköisen reseptin.<ref name=tk15/>

Kelalla on noin 7 &nbsp;000 työntekijää ja palvelupisteitä on eri puolilla Suomea. Kelalla oli vuoden 2016 lopussa 182 toimistoa. Lisäksi se toimii 146 yhteispalvelupisteessä.<ref name=":0" /> Kelan puhelinpalvelu on jaoteltu eri elämäntilanteiden ja etuuksien mukaan. Puhelinpalvelusta vastaavat yhteyskeskukset sijaitsevat [[Joensuu]]ssa, [[Lieksa]]ssa, Jyväskylässä, [[Kemijärvi|Kemijärvellä]] ja [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]]. Kelan tietokonekeskus ja opintotukikeskus sijaitsevat [[Jyväskylä]]ssä. [[Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo]] sijaitsee Helsingissä [[Taka-Töölö]]ssä.

* 4 &nbsp;146 miljoonaa euroa sairausvakuutusetuuksia ilman kuntoutusta

* 2 &nbsp;170 miljoonaa euroa työttömyysturvaetuuksia

* 1 &nbsp;382 miljoonaa euroa lapsilisiä, 435 miljoonaa euroa lastenhoidon tukia ja 205 miljoonaa euroa elatustukea

* 1 &nbsp;081 miljoonaa euroa yleistä asumistukea

[[Tiedosto:Kela welfare authority palace in Seinäjoki Finland.jpg|thumbpienoiskuva|Kelan aluetoimisto [[Seinäjoki|Seinäjoella]], arkkitehti [[Aarne Ehojoki]].]]

[[Tiedosto:KelaKonttoriSello.jpg|thumb|247pxpienoiskuva|Kela-konttori Espoon Leppävaarassa.]]

*[[Riikka Slunga-Poutsalo]], puheenjohtaja ps. (varavaltuutettu [[ Jouni Kotiaho]], ps.)

*[[Mika Niikko]], ps. (varavaltuutettu [[ Kaisa Juuso]], ps.)

*[[Ritva Elomaa]], ps. varavaltuutettu [[ Mikko Lundén]], ps.)

*[[Sari Sarkomaa]], kok. (varavaltuutettu [[ Terhi Koulumies]], kok.)

*[[Antti Häkkänen]], kok. (varavaltuutettu [[ Anna-Kaisa Ikonen]], kok.)

*[[Markus Lohi]], kesk. (varavaltuutettu [[ Pekka Aittakumpu]], kesk.)

*[[Hanna-Leena Mattila]], kesk. (varavaltuutettu [[ Petri Honkonen]], kesk.)

*[[Bella Forsgrén]], vihr. (varavaltuutettu [[ Sofia Virta]], vihr.)