Ero sivun ”Yleisgeminaatio” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
Lähteetön
p (w, lähdepyyntö)
(Lähteetön)
 
{{Lähteetön||kumpi=}}
'''Yleisgeminaatio''' on hyvin monissa [[suomen kieli|suomen kielen]] murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat eli [[Geminaatio|geminoituvat]] lyhyen painollisen (myös sivupainollisen) ja pitkän painottoman vokaalin välissä, esim. ''tullee tuppaan satteella''. Ilmiö on yleinen savolais-, kaakkois-, keski- ja pohjoispohjalais- sekä peräpohjalaismurteissa. Savolaismurteiden alueista sen ulkopuolelle jäävät kuitenkin [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Järviseutu (Etelä-Pohjanmaa)|Järviseutu]] ja [[Päijät-Hämeen murteet|Päijät-Hämeen murteiden]] alue lukuun ottamatta [[Jyväskylä]]n seutua, missä yleisgeminaation esiintyminen on horjuvaa. Se on ilmeisesti suhteellisen uusi ilmiö, sillä 1500-luvulla Savosta Skandinaviaan lähteneiden siirtolaisten jälkeläiset, metsäsuomalaiset, eivät tunteneet sitä. Kirja- ja yleiskielessä yleisgeminaatiota ei esiinny.{{lähde}}
 
'''Yleisgeminaatio''' on hyvin monissa [[suomen kieli|suomen kielen]] murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat eli [[Geminaatio|geminoituvat]] lyhyen painollisen (myös sivupainollisen) ja pitkän painottoman vokaalin välissä, esim. ''tullee tuppaan satteella''. Ilmiö on yleinen savolais-, kaakkois-, keski- ja pohjoispohjalais- sekä peräpohjalaismurteissa. Savolaismurteiden alueista sen ulkopuolelle jäävät kuitenkin [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Järviseutu (Etelä-Pohjanmaa)|Järviseutu]] ja [[Päijät-Hämeen murteet|Päijät-Hämeen murteiden]] alue lukuun ottamatta [[Jyväskylä]]n seutua, missä yleisgeminaation esiintyminen on horjuvaa. Se on ilmeisesti suhteellisen uusi ilmiö, sillä 1500-luvulla Savosta Skandinaviaan lähteneiden siirtolaisten jälkeläiset, metsäsuomalaiset, eivät tunteneet sitä. Kirja- ja yleiskielessä yleisgeminaatiota ei esiinny.{{lähde}}
 
== Aiheesta muualla ==
8 283

muokkausta