Wikipedia

Ero sivun ”Malin kansalliskokous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
päivitys
päivitys
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bamako ass.nat.jpg|thumb|Sisäkuva Malin parlamenttirakennuksesta.]]
'''Kansalliskokous''' ({{k-fr|Assemblée nationale}}) on [[Mali]]n [[yksikamarijärjestelmä|yksikamarinen]] [[parlamentti]]<ref name="IPU">{{Verkkoviite | Osoite = hhttpshttps://data.ipu.org/content/mali?chamber_id=13458 | Nimeke = Mali: National Assembly | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = IPU Parline | Viitattu = 27.7.2020}}</ref>. Se edustaa maan kansaa, hyväksyy lait ja valvoo [[Malin hallitus|hallituksen]] toimintaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://assemblee-nationale.ml/role-du-parlement/ | Nimeke = Rôle du parlement | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Assemblée nationale | Viitattu = 4.8.2019}}</ref>.
 
[[Malin perustuslaki|Vuoden 1992 perustuslain]] mukaan kansalliskokouksen edustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden ajaksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.constituteproject.org/constitution/Mali_1992.pdf?lang=en | Nimeke = Mali's Constitution of 1992 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Constitute | Viitattu = 4.8.2019}}</ref>. Kansalliskokouksessa on 147 edustajaa. Vuonna 2015 hyväksytyn tasa-arvolain mukaan 30 prosenttia edustajistaheistä tulee olla naisia.<ref name="IPU" />▼
==Nykyinen parlamentti==
▲[[Malin perustuslaki|Vuoden 1992 perustuslain]] mukaan kansalliskokouksen edustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden ajaksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.constituteproject.org/constitution/Mali_1992.pdf?lang=en | Nimeke = Mali's Constitution of 1992 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Constitute | Viitattu = 4.8.2019}}</ref>. Kansalliskokouksessa on 147 edustajaa. Vuonna 2015 hyväksytyn tasa-arvolain mukaan 30 prosenttia edustajista tulee olla naisia.<ref name="IPU" />
 
Kansalliskokous hajotettiin [[Malin asevoimat|Malin armeijan]] tekemän [[Malin vallankaappaus 2020|vallankaappauksen]] yhteydessä 18. elokuuta 2020<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-africa-53843526 | Nimeke = Mali coup: UN joins global condemnation of military takeover | Tekijä = | Ajankohta = 20.8.2020 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 11.9.2020}}</ref>. Maan väliaikaisena lainsäädäntöelimenä toimii sotilaiden muodostama kansan pelastuskomiea [[Comité national pour le salut du peuple]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jeuneafrique.com/1035884/politique/mali-assimi-goita-devient-chef-de-letat-la-cedeao-exige-une-transition-civile-immediate/ | Nimeke = Mali: Assimi Goïta devient «chef de l’État», la Cedeao exige une «transition civile immédiate» | Tekijä = | Ajankohta = 28.8.2020 | Julkaisu = Jeune Afrique | Viitattu = 11.9.2020}}</ref>.
[[Malin parlamenttivaalit 2020|Vuonna 2020 valitun]] kansalliskokouksen suurin puolue on presidentti [[Ibrahim Boubacar Keïta]]n [[Rassemblement pour le Mali]] (RPM), jolla on 51 edustajanpaikkaa. Vaaleissa yli kymmenen paikkaa saivat presidenttiä tukevat [[Alliance pour la démocratie au Mali – Parti africain pour la solidarité et la justice]] (Adéma-PASJ) ja [[Mouvement pour le Mali]] sekä [[Soumaïla Cissé]]n johtama oppositiopuolue [[Union pour la république et la démocratie]] (URD). Naisedustajien määrä nousi edellisten vaalien 14:sta 41:een. Kansalliskokouksen puheenjohtajaksi valittiin [[Moussa Timbiné]].<ref name="IPU" />▼
 
==Historia==
Rivi 12 ⟶ 11:
[[Malin vallankaappaus 1968|Vuoden 1968 vallankaappauksen]] jälkeen kansalliskokous perustettiin uudelleen vuoden 1974 perustuslain mukaisesti. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1979 valittiin 82 edustajaa, jotka kuuluivat kaikki presidentti [[Moussa Traoré]]n [[Malin kansan demokraattinen liitto|Malin kansan demokrattiseen liittoon]]. Uudet vaalit pidettiin vuosina 1982, 1985 ja 1988.<ref name="HDM" /><ref name="historique" />
 
Kansalliskokous hajoitettiin Traorén kaataneessa [[Malin vallankaappaus 1991|vuoden 1991 vallankaappauksessa]]. Vuonna 1992 pidetyissä uuden perustuslain mukaisissa monipuoluevaaleissa eniten paikkoja sai [[Alliance pour la démocratie au Mali – Parti africain pour la solidarité et la justice]] (Adéma-PASJ). Se voitti myös vuoden 1997 vaalit, joita radikaali oppositio boikotoi. Vuoden 2002 vaaleissa Adéma-PASJ sai 53 paikkaa, [[Rassemblement pour le Mali]] (RPM) 46 ja radikaali [[Congrès national d’initiative démocratique]] 13. Lainsäädäntötyötä johtaneen [[koalitio]]n muodosti RPM.<ref name="HDM" /><ref name="historique" />
 
Vuoden 2007 vaaleissa puolueet järjestäytyivät kahdeksi koalitioksi. Presidentti [[Amadou Toumani Touré]]a tuki Adéma-PASJ:n johtama Alliance pour la démocratie et le progrès (ADP) ja opposition muodosti Front pour la démocratie et le république. Adéma-PASJ sai 51 paikkaa ja ADP:hen kuulunut [[Union pour la république et la démocratie]] (URD) 34. Riippumattomien edustajien määrä nousi viiteentoista.<ref name="HDM" />
 
Kansalliskokous hajoitettiin [[Malin sotilasvallankaappaus 2012|maaliskuun 2012 vallankaappauksessa]]. Kansainvälisen painostuksen tuloksena sotilasjuntta luopui vallasta ja kansalliskokouksen puhemiehestä [[Dioncounda Traoré]]sta tuli väliaikainen presidentti. Parlamentin toimikautta jatkettiin [[Malin parlamenttivaalit 2013|vuoden 2013 vaaleihin]] saakka.<ref name="elections" />
 
Vuonna 2013 valitun kansalliskokouksen suurin puolue oli presidentti [[Ibrahim Boubacar Keïta]]n RPM, joka sai vaaleissa 66 edustajanpaikkaa. Presidentti Keïtaa tukeneet puolueet saivat kansalliskokoukseen yhteensä 115 edustajaa. Suurin oppositiopuolue URD sai 17 edustajanpaikkaa.<ref name="elections">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.ipu.org/parline-e/reports/2201_E.htm | Nimeke = MALI: Assemblée Nationale (National Assembly): Last elections | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Inter-Parliamentary Union | Viitattu = 4.8.2019 }}</ref> Kansalliskokouksen toimikausi päättyi vuoden 2018 lopussa, mutta sitä jatkettiin ensin kesäkuuhun 2019 ja sitten toukokuuhun 2020 saakka<ref name="IPU" />.
 
▲[[Malin parlamenttivaalit 2020|Vuonna 2020 valitun]] kansalliskokouksen suurin puolue onoli presidentti [[Ibrahim Boubacar Keïta]]n [[Rassemblement pour le Mali]] (RPM), jolla onoli 51 edustajanpaikkaa. Vaaleissa yli kymmenen paikkaa saivat presidenttiä tukevat [[Alliance pour la démocratie au Mali – Parti africain pour la solidarité et la justice]] (Adéma-PASJ) ja [[Mouvement pour le Mali]] sekä [[Soumaïla Cissé]]n johtama oppositiopuolue [[Union pour la république et la démocratie]] (URD). Naisedustajien määrä nousi edellisten vaalien 14:sta 41:een. Kansalliskokouksen puheenjohtajaksi valittiin [[Moussa Timbiné]].<ref name="IPU" />
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Malin_kansalliskokous”