Ero sivun ”Suomen romanit” versioiden välillä

22 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
p
p (Käyttäjän Yeaaaas muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jil tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
suomenkielisesssä verkkokeskustelussa|Selite=|Julkaisu=Puhe ja kieli, 36:4|Ajankohta=2016|Julkaisija=}}</ref> Sanaa ''mustalainen'' vielä selkeämmin halventavana pidetty nimitys romaneille on [[manne (sana)|''manne'']].<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|manne}}</ref> [[Kielitoimisto]] antoi vuonna 1992 suosituksen, jonka mukaan sana ''romani'' kirjoitettaisiin jatkossa yhdellä a:lla aikaisemmin yleisen kaksi a:ta sisältävän muodon sijasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://romanomissio.fi/tietoa-romaneiden-kulttuurista/|nimeke=Romanikulttuuri – Romano Missio|viitattu=2019-09-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Monien suomalaisromanien on sanottu vierastavan nimitystä ''romani''. Esimerkiksi Suomen romaniväestöön kuuluva kirjailija [[Veijo Baltzar]] on kertonut kokevansa, että romani on suomalaisen ”romanieliitin” omiin tarkoitusperiinsä käyttämä sana, eikä sen käyttö tunnu yleisesti luontevalta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Friman-Korpela, Sarita|Nimeke=Romanipolitiikasta romanien politiikkaan – Poliittisen asialistan ja toimijakonseption muutos|Vuosi=2014|Sivu=57|Julkaisija=University of Jyväskylä|www=https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/44810/978-951-39-6012-4_vaitos_15122014.pdf}}</ref> Hän kutsuukin itseään ''mustalaiseksi''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kulkijamustalaisena-kasvanut-kirjailija-veijo-baltzar-minua-ei-tarvitse-suvaita/|nimeke=Kulkijamustalaisena kasvanut kirjailija Veijo Baltzar: "Minua ei tarvitse suvaita"|tekijä=Jäämeri, Hannele|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2012-03-18|julkaisija=|viitattu=2019-07-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Muiksi romaneista käytetyistä (osittain vanhentuneiksi) nimityksiksi suomen kielessä mainitaan muun muassa: mustilainen, mustolainen, mustulainen, muskalainen, muskulainen, mustiainen, lätti, [[Tattari (ihminen)|tattari]], haipoika, halepralle, lenkkari, moure ja tumma.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/tattarista-romaaniksi|nimeke=Tattarista romaaniksi - Kielikello|tekijä=Jussila, Raimo|julkaisu=www.kielikello.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-06-20|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> [[Leo Lipsonen|Leo Lipsosen]] ''Vankilaslangin sanakirjassa'' luetellaan viitisenkymmentä nimitystä romaneille. Niitä ovat esimerkiksi: asfalttipaikka, black-pete, feija, haagertti, hevosmies, hevosvaras, hiilihanko, himmee, häkään kuollut, kaalee, kekäle ja manne.<ref name=":7">{{Kirjaviite|Tekijä=Nykänen, Harri ja Tervo, Jouni|Nimeke=Nokka. Kiven sisällä.|Vuosi=2010|Sivu=85|Julkaisija=Johnny Kniga / WSOY}}</ref>
 
Romanit ovat saaneet Suomessa [[Sukunimi|sukunimensä]] alun perin Ruotsin vallan aikaiselta papistolta. Monille eri romanisuvuille annettiin sama sukunimi, joten nimistön perusteella ei voi tehdä kunnollisia päätelmiä suomalaisromanien sukulaissuhteista. Romaneille kirjattiin alkujaan vain tiettyjä sukunimiä, jotta heidät saataisiin eroteltua etnisesti muusta Suomen väestöstä.<ref name=":11">{{Kirjaviite|Tekijä=Tanner, Riikka ja Lind, Tuula|Nimeke=Käheä-ääninen tyttö, Kaalengo tsaj|Vuosi=2009|Sivu=30, 31, 37|Julkaisija=Tammi, Helsinki}}</ref> Sukunimien merkitys on romaniväestölle pitkälti erilainen kuin pääväestölle, sillä romanit eivät tavallisesti yhdistä tosiaan virallisten sukunimien kautta. Romanien keskuudessa on sen sijaan yleistä lempi- ja lisänimien käyttö ja henkilöiden "nimeäminen" jonkun pojiksi ja tyttäriksi.<ref name=":11" /> Tällaisten käytäntöjen avulla pystytään samannimiset henkilöt erottamaan helposti toisistaan. Perinteen mukaisesti henkilöä voidaan siis kutsua nimellä, joka yhdistää hänet toiseen henkilöön (esimerkiksi ”Mannen Feija”), kertoo kotipaikan (esimerkiksi ”Valkealan Roope”) tai viittaa vaikkapa henkilön ulkonäköön (esimerkiksi ”Pikku-Valde”).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Vehmas, Raino|Nimeke=Suomen romaaniväestön ryhmäluonne ja akkulturoituminen|Vuosi=1961|Sivu=96|Julkaisija=Turun Yliopisto, Turku}}</ref>
8 283

muokkausta