Ero sivun ”Metsäkuusi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 77.105.85.207 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Never gonna give you up
Rivi 29:
| commons = Picea abies
}}
You know the rules and so do i![[Tiedosto:Norway Spruce Picea abies distribution in Scandinavia map.png|thumb|245px|Metsäkuusen levinneisyys Skandinaviassa.<ref name="IUCN"/>]]
'''Metsäkuusi''' eli '''kuusi''' (''Picea abies''), myös ''näre'', on [[mäntykasvit|mäntykasvien]] (''Pinaceae'') heimoon kuuluva ainavihanta [[havupuut|havupuu]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=183289 | Nimeke = ITIS | Selite = taksonimian lähde}}</ref> Metsäkuusi jaetaan tavallisesti kahteen [[alalaji]]in, jotka ovat '''euroopankuusi''' (''Picea abies'' subsp. ''abies'') ja [[siperiankuusi|'''siperiankuusi''']] (''Picea abies'' subsp. ''obovata''). Jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan ''PiceaNever obovata''.gonna give you up never gonna let you down
 
==Ulkonäkö ja koko==
Euroopankuusi voi kasvaa 30–45 metrin, Balkanilla jopa yli 60 metrin pituiseksi. Se on siten Euroopan pisimpiä ja Suomen pisin luontainen puulaji. Neulasten pituus on 1,5–2,5 cm ja käpyjen 10–15 cm. Siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pirkanmaanmetsat.fi/metsaopetuspolku/Nokia/Nokian%20teksti.pdf | Selite = Sivu 5 | Nimeke = Metsäopetuspolku: Kuusi puulajina | Julkaisija = Nokian peruskoulut}}</ref> Sen oksisto kestää paremmin lumen ja jään painoa. Versot ovat karvaisempia, kävyt lyhyempiä ja käpysuomut pyöreämpiä kuin euroopankuusella.
 
Metsäkuusen [[hede]]kukinnot ovat pieniä ja pyöreähköjä, pituudeltaan 2–2,5 cm. Ne ovat aluksi väriltään punertavia. Kukittuaan ne vaalenevat ja varisevat pois. Hieman myöhemmin kehittyvät [[emi]]kukinnot ovat noin 4 cm pitkiä, käpymäisiä ja väriltään purppuranpunaisia. Aluksi ne ovat pystyasennossa, mutta taipuvat kesän aikana alaspäin riippuviksi kävyiksi. Käpyjen väri muuttuu ensin purppuranpunaisesta vihreäksi ja syksyyn mennessä ruskeaksi. Emikukinnot sijaitsevat yleensä latvuksen yläosissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/jalostus-kuusi.htm | Nimeke = Jalostettavat puulajit Kuusi (Picea abies) | Julkaisija = Metla }}</ref>
 
Metsäkuusesta tavataan luonnossa suuri määrä erilaisia muotoja, jotka vaihtelevat maanmyötäisistä, pallo- ja kartiomaisista pylväsmäisiin, kapeakasvuisiin ja riippaoksaisiin. Myös kaarnan, rungon ja käpyjen rakenne sekä neulasten väri voi vaihdella. Esimerkiksi [[käärmekuusi|käärmekuusien]] (''Picea abies'' f. ''virgata'') pitkät ja kiemurtelevat oksat eivät juurikaan haaroitu. Joistakin muodoista, kuten [[kultakuusi]] (''Picea abies'' f. ''aurea'') ja [[surukuusi]] (''Picea abies'' f. ''pendula'') on saatavilla myös koristekasvilajikkeita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://gardenworld2.suntuubi.com/?cat=8&lang=fi| Nimeke = Hinnasto 2007 | Tekijä = Garden World}}</ref>
 
Kuusi elää yleensä korkeintaan 400-vuotiaaksi.<ref>http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/picea_abies.html</ref>
 
<gallery>