Ero sivun ”Kyrkösjärvi” versioiden välillä

Kyrkösjärven veneily perustuu lähinnä kalastukseen. Uusin venelaituri valmistui vuonna 2015 Seinäjoen asuntomessuille<ref>Seinäjoen asuntomessujen loppuraportti[http://asuntomessut.fi/wp-content/uploads/2017/05/Asuntomessut_loppuraportti.pdf]</ref>.

Kyrkösjärven tekojärveä on käytetty melontaan koko sen historian ajan <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Anssi Orrenmaa|Nimeke=Kyrönjoen tulvasota|Vuosi=2004|Sivu=|Julkaisija=Länsi-Suomen ympäristökeskus}}</ref>. Melonnan puitteet nousivat uudelle tasolle vuonna 2017, jolloin melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyt käynnisti Kyrkösjärven melontaelämyshankkeen. Hankkeeseen kuuluu neljän vajan melontakeskus, suuri laituri ja 20 kilometrin mittainen Kyrkösjärven vesielämysreitti. Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluva 150 000 euron hanke valmistuu kesällä 2018. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Ilkka|Ajankohta=28.12.2016|Julkaisija=}}</ref> Hankkeessa annetaan myös nimet yli 30:lle Kyrkösjärven saarelle ja luodolle. Aikaisemmin vain Kyrkösjärven suurimmalla saarella on nimi, Perämäki <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Ilkka|Ajankohta=4.7.2017|Julkaisija=}}</ref>.